perjantai 22. heinäkuuta 2016

Siivouspäiviä

Olen käyttänyt pari päivää yrityksiin siivoilla hiukan sisällä ja kukkapenkeissä.

Työ vain keskeytyy vähän väliä keksiessäni jotakin epäolennaista tuusailua. Kuten nukkejen vaatteiden vaihtelua. olen jo kauan halunnut kokeilla Lydialle sirkusteemaa. Mielestäni se tuo hauskan kontrastin sen happamaan ilmeeseen. Sääli ettei pihallamme ollut mitään aiheeseen sopivaa rekvisiittaa.

Olen jo kauan lykännyt tuonnemmas mangojeni saattamista johonkin tolkkuun. Nyt kun hommiin ryhdyin, tein myös luettelon siitä mitä kustakin sarjasta jo on ja mitä osia pitää vielä etsiä.

Haaveilen että saan nämä vielä joskus hyllyyn. Mutta sitä päivää saan vielä odottaa pitkään. Mutta vaikka minulla on yhä jokaisella pinnalla huojuvia mangatorneja, ne ovat nyt sentään sarjoineen yhdessä ja samassa pinossa. Iso saavutus sekin.

Viikonloppuna on tottelevaisuuden SM-kisat Laukaassa, Vihtavuoren urheilupuistossa. Tervetuloa katsomaan! Olen töissä koko viikonlopun siellä joten voi olla että seuraava postaus tulee sitten maanantaina. Instagrammiin yritän saada tilannekuvia jos mahdollista.

3 kommenttia:

  1. Mullakin on Time stanger Kyokot,juu on kyllä kertynyt muutama enpähän voi enää oikein sanoa että mulla ois kauheasti mangaa tohon verrattuna ,vaikka suuremmasta määrästä haaveilen..

    VastaaPoista
  2. Wow siinä on kyllä kunnioitettava määrä mangaa! Ihan hämmästyy kun huomaa miten paljon mangaa on loppujen lopuksi suomennettu. Ja minusta kun tuntuu, että mangaa aloitettiin julkaista Suomessa vasta äskettäin.

    Aiotko kerätä kaikki suomeksi julkaistut mangat? Kuinka iso osa sinulla on kaikista suomeksi julkaistuista?

    VastaaPoista
  3. Spica: Onhan tuota kertynyt. Kaikki ei edes mahtunut kuvaan.
    En tod. aio kerätä kaikkea! Monta pitkää sarjaa kuten Naruto, One Piece ja Salapoliisi Conan ovat sellaisia joita en aiokaan hankkia koska eivät kiinnosta kylliksi ja Hopanuoli-saagaa ei tänne tule kuin kuolleen ruumiini yli. (koiratappelut :( ) jo nämä neljä skippaamalla vapautuu hyllymetreittän tilaa suomimangan julkaisuhistoriasta.
    Tosi paljon kivoja sarjoja on vielä kesken, tai ainakin väleistä puuttuu teoksia joten kyllä näitä lisää tulee tulemaan. Sitten vielä uudet julkaisut. En edes tiedä kaikkea suomeksi julkaistua mangaa, joten elän toivossa että kirppareilta löytyy vielä pitkään aarteita. Olen viime aikoina huomannut ostavani sarjoja, jotka olen aikanaan skipannut liian pitkinä ja lukenut kirjastosta. Eteenkin jos löydän myynnissä koko sarjan kerralla hyvään hintaan. Näin kävi Karinin ja Gentleman´s Alliancen kanssa vaikka kumpaakaan en erityisemmin haikaillut omakseni.

    Pidän eniten lyhyistä, napakoista sarjoista joissa ei ole liikaa osia. Ihan jo tilansäästön vuoksi mutta eniten siksi, että harva juoni kantaa määrättömän pitkälle. Eteenkin ikuisesti jatkuvat poikainsarjat jotka perustuvat pelkkään näyttävään tappelemiseen menevät minulta kokonaan ohi. Sitä aina haaveilee että suomeksi alettaisiin julkaista fiksua ihmissuhdesarjaa jossa tapahtumat eivät perustuisi väärinkäsityksiin ja tyhjään itkeskelyyn vaan jossa olisi juonikin. Aron Morsianten suomijulkaisu oli toiveiden täyttymys, mutta kirja vuodessa-tahdilla julkaiseva kirjailija on minun tarpeisiini turhan hidas. Eikä toista yhtä viehättävää ole näkynyt.

    VastaaPoista