perjantai 26. joulukuuta 2014

Kameramurheita

Minulla on ollut joulukalenterin inspiroimana valtava tarve kuvailla. Luulen että kyseessä on joku psykologinen juttu nyt, kun en oikein voi kuvata muuta kuin Mioa, Dedeä ja Monstereita. Tarve on voimakkain silloin, kun sen toteuttaminen on vaikeinta tai jotakin yhtä korkealentoista.

Valitettavasti kamerani alkaa osoittaa nyt merkkejä tarpeesta päästä ikilepoon. Se ei ole ollut ihan moitteeton tähänkään asti ja kova käyttö on välillä näkynyt, mutta nyt tilanne on mennyt ratkaisevasti huonompaan suuntaan.

Tarvitsen kymmenkunta kuvaa jotta edes yhdessä tarkennus osuu kohdalleen ja valaistusolosuhteet kuvissa ovat usein ihan muuta kuin mitä kuvaushetkellä todellisuudessa. Kuvissa on reunoissa raitoja ja salaman käyttö saa koko kameran tärskähtämään. Muistikorttia ja akkua paikoillaan pitelevä kansikaan ei pysy kiinni enää omillaan.

Olen kovasti kiintynyt kameraani ja suhtaudun hyvin nihkeästi ajatukseen, että pitäisi ruveta opettelemaan uuden kameran systeemejä. En ole seurannut kameramarkkinoita ikuisuuksiin ja useimmissa uusissa kameroissa on epämiellyttäviä ominaisuuksia joita en missään tapauksessa tahdo.

Esimerkiksi monissa kameroissa sisäänrakennettuna tuleva GPS-paikannin joka laittaa kuviin kordinaatit. Mikä idioottimainen idea! Tervetuloa vain meille murtomiehet! Kuvaanko samalla sen piilopaikan mistä vara-avain löytyy jotta ette joudu näkemään vaivaa murtautumalla sisään?

Tarvitsen erittäin kovaan käyttöön tehdyn paidantaskukokoisen pokkarin jossa on järkkärin asetukset, pitkä zoomi ja hyvät makro-ominaisuudet. Enkä tahdo edes ajatella, miten kalliita tällaiset kamerat ovat.

"Lopetatko sen ruikuttamisen ja autat minut pois täältä?"

Näillä kulmin ei ole mitään kunnollista kameraliikettä. Yritän järjestää retken Tampereelle hypistelemään liikkeiden tarjontaa. Varautukaa siihen että kuvanlaadun heiketessä aiheeseen tullaan palaamaan vielä useampia kertoja.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 24. Luukku

Vitivalkoista ja kuuranpehmoista joulua kaikille rakkaille lukijoilleni!

Tuli valkea joulu ja vieläpä tosivalkoinen!

Maisema kerjäsi tulemaan ulos kuvaamaan vaikka suunnitelmissa oli muuta.

"Voidaanko jo maistaa katon reunasta?"
Täydellisen nukkekokoisen piparkakkutalon on loihtinut Taikataikina Nokialta.

Joulubonuksena vielä ryhmäkuva Pullipeista. Ryhmäkuvat ovat kauhean vaikeita. Eteenkin kun idea tulee joskus puolenyön jälkeen ja tietää, että aamulla olisi noustava aikaisin. Lopputulos on sitten tämän kaltainen.

Toivotaan että kuurakelit jatkuvat ja lumikuvia päästään ottamaan koko maassa! Nyt rauhallisia pyhiä!

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 23. Luukku

Mikäs peto sieltä joulupallosta kurkistaa?

Howleenhan se! Kynnet pystyssä valmiina avaamaan ensimmäiset paketit ja konvehtirasiat.

Lämmintä aatonodotusta, sus siunakkoon!

maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 22. Luukku

Talvipäivänseisaus. Yö ja päivä ovat yhtä pitkät. Tosin sitä on vaikea uskoa kun pimeää aikaa vuorokaudessa tuntuu olevan niin paljon valoisaa enemmän.

Vielä kuukausi tai pari ja jo alkaa taas kirkastumaan. Pidän henkilökohtaisesti enemmän hämärästä kuin kirkkaasta kelistä, mutta olisi mukavaa vaihtelua saada taas kunnollisia valokuvia.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 21. Luukku

Nyt alkaa jo näyttää joululta. Leivonnaiset on paistettu ja kuusi (ok, se on pelkkä oksakimppu) on koristeltu.

Vielä kun joku viitsisi vähän siivota ja raivata tasoja niin kaikki olisi sitä vaille valmista.

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 20. Luukku

Kirpparilta löytyi miniatyyrikokoisten metallieläinteni kokoelmaan uusi jäsen!

Laama on matkamuisto jostakin T-kirjaimelta alkavasta paikasta josta en valitettavasti saanut selvää.

Katsokaa miten ilmeikäs asento! Sääli että pää ilmeineen oli liian pieni tarkentuakseen. Kamerani ei ole mikään makroihme. Eteenkään nykyisessä kunnossaan.

Frankiekin on aivan ihastunut.  Tosi yksityiskohtainen otus.

perjantai 19. joulukuuta 2014

torstai 18. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 18. Luukku

"Voi yrittäisit nyt kasvaa vähän rivakammin! Joulu on jo aivan tuossa tuokiossa ja olet vasta nuppuvaiheessa."



(Huomatka hyasintin vaaleanpunainen ruukku <3 )

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 17. Luukku

Tänään sain itselleni yhden joululahjan, kun nukkenäyttelyn avajaisten alla tehty haastattelu julkaistiin paikallislehdessä.

Jännitin ennen haastattelua etten anna nukkeharrastajista ihan sekapäistä mielikuvaa jutuillani. Sitten ensivedoksen nähtyäni murehdin, mahdanko näyttää kuvassa jotenkin omituiselta. Loppu hyvin kaikki hyvin. Juttu on hyvä (Kiitos Clarice!) eikä kuvakaan niin mahdoton kuin siinä valossa voisi olla.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 16. Luukku

Tälle päivälle oli ihan oma kuvakin, mutta se jääköön nyt toiseen päivään. Sain Spicalta Spicasmagoria Extreme-blogista muissakin blogeissa pyörineen haasteen nukkehankintasuunnitelmista.

Olen yrittänyt vältellä hankintasuunnitelmalistojen tekemistä jo jonkin aikaa. Joku on ehkä huomannut, että perinteinen kirje joulupukillekin puuttuu blogista vaikka sen olen aiemmin marras-joulukuun taitteessa kirjoitellut. En ole tehnyt isompia nukkeostoksia kahteen vuoteen, ja olen ihan lannistunut. Aina kun saan rahaa jemmaan, tapahtuu jotakin kauheata ja säästöni päätyvät eläinklinikalle, kuorma-autojen varaosapurkaamolle tai johonkin vastaavaan. Olen siis päättänyt olla enää säästämättä mihinkään, koska se tuntuu aina tuovan tullessaan jonkin kriisin. Sitäpaitsi hankintasuunnitelmien kariutumisesta tulee aina paha mieli.

Mutta on hyvä pitää itsensä edes vähän kartalla sen suhteen, mitä kiinnostavaa sitä voisi olla tarjolla. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka voittaisi lotossa...
Kaikki tämän postauksen kuvat ovat firmojen mainoskuvia ellei toisin sanota.

1. Kuinka monta nukkea on toivelistallasi tällä hetkellä?

Vaikea sanoa. Kyllähän haaveita riittää, mutta moni suunnitelma on tavallaan joko tai eli toistensa vaihtoehtoja. Sanotaan että kuusi hartsista ja viisi muuta.


2. Kuinka monta suurta nukkea (65cm+) nukkea on listallasi?

Ei oikeastaan yhtään. Tahtoisin kyllä SD-kokoisen pojan ja ne ovat monesti hiukan pidempiä. Tämä on vielä ihan kysymysmerkki, sillä en ole miettinyt loppuun sitäkään, tahtoisinko pelkän söpösti murjottavan pojun vai mieluummin kolhuisemman aikuisen miehen?  Myös iänkaikkisen vanha ihastus MsDollin Draytoniin elää yhä. Vaikka väitin jo jossakin välissä etten tahdo kokonaan suljettusilmäistä nukkea, niin tällä hetkellä ajatellen sellainen olisi aika ihana. Jos päädyn poikaan enkä äijään, se saisi olla kokoluokaltaan kauniisti Nonon ja Lydian rinnalle asettuva.


Minulle aiemmin käytännössä tuntematon firma Rsdoll heitti joulueventtiin parikin komeata, tannia limitedpoikaa. Tämä Dev on aika söötti. Tosin mietin, jaksaisinko tuota hapanta naamaa loppuviimein kauhean pitkään katsella hyllyn päällä istumassa?

 3. Entäs 1/3 kokoluokan nukkea?

Näitä on kaksi eikä kumpikaan ole hartsia. Dollfie Dream on ollut pakkomielteeni jo pitkään ja luulen yrittäväni hankkia sen mahdollisimman pian, jotta pääsen rauhassa muiden suunnitelmien kimppuun.

Suunnitelmalistalle on salakavalasti kiilannut haave saada shintopapittaren tai temppelipalvelijan asuun, tai sellaisen mukaelmaan puettu nukke. Kimono tai yukatakin olisi neuvoteltavissa... Kuitenkin jotakin perinteisen japanilaista.
Mielellään iso Azone. Tosin Dollfie Dreameillakin on tämän tyyppisiä asuja, joten nämä haaveet kulkevat aika hyvin rinnakkain. Tosin pitäisin mieluusti hahmon niissä vaatteissaan ja ainakin Dollfie Dreamit ovat niin herkullisia puettavia että se tuskin onnistuisi.

[close]
50cm Original Doll Black Raven Series Amane / Vulpes Diva ver.1.5 (Fashion Doll) Item picture1

Kuka muistaa Amanen jota taannoin hehkuttelin?  Luulen että koko ajatus on tästä nukesta lähtöisin? Tuon kun saisi ja kaupan päälle oikein lumisen talven. Oi joi....
Amane oli vain yhdessä paikassa myytävä limited, jota on jälkimarkkinoilta vaikea löytää. Jos mikään nukke on vaarassa kiilata ostoslistalla Dollfie Dreamin ohitse niin tämä.

Myös aivan liian kauan hankintalistallani kiikkunut Dollchateaun Alma kuuluu oikeastaan tähän kokoluokkaan. Se on välimalli joka on liian suuri ollakseen MSD mutta liian pieni ollakseen kunnolla SD. Mutta listattakoon tähän.
Alma-poloinen on ollut hankintalistalla niin pitkään, että olen jo hiukkasen kyllästynyt siihen ja sen haikailuun. Mutta en minä vielä ole sitä siirtänyt listalta poiskaan.


 

4. Ja 1/4 kokoluokan nukkea?

Tämä koko on minulle se pahin. Hauskoja ja kiinnostavia nukkeja on ihan liikaa.
En alkuun ollut erityisen ihastunut Mini Dolldie Dreameihin. Mutta mitä enemmän niitä selaa, sitä hauskempia osa niistä on. Osan kasvot ovat makuuni liian karikatyyrimäiset mutta osa on jopa isoja siskojaan söötimpiä. Sääli että hinta ei ole yhtään huokeampi vaan päinvastoin. Olen joskus miettinyt sitäkin, että hankkisin Minin täysikokoisen DD.n sijaan. Ainakin alkuun. Mutta sen näkee sitten.

Lutsin Kiddelf Coco on kohdannut saman kohtalon kuin Almakin. Sitä on kaavailtu niin pitkään, ettei se oikeastaan enää sykähdytä. Mutta sykähdyttää sitten kuitenkin sen verran, että päätyy listakärkeen kun MSD-suunnitelmista puhutaan. Kiero tyttö.


Ihan uusi kilpailija Cocolle on singaporelaisen taiteilijan DD-Annen FairyGarden-firmassaan myymä Papana. Törmäsin yhteen myynnissä muualla olleeseen nukkeen ja ihastuin heti. Tyypllistä tietenkin on, että kyseessä on loppuunmyyty taiteilijanukke. Tätä kirjoittaessani kuitenkin yksi pyörii jälkimarkkinoilla ja uskon uusia myyntieriäkin vielä tulevan.
Papana Basic set

Papanassa on paitsi huvittava nimi, myös piirteissä jotakin jännittävää. Tahtoisin kovasti nähdä sellaisen animetyylisesti faceupattuna. Mielestäni taiteilijan omat kuvat eivät tee nukelle oikeutta.

5. 1/6 kokoluokan nukkeja tai pienempiä?

Tahtoisin keijun. Sääli vain ettei kukaan tee sellaisia keijuja joista tykkäisin. Soomin keijut joita eniten näkee ovat hurjan suloisia, mutta vähän liian Barbienukkemaisia minun makuuni. En tiedä onko se niiden muotinuken koko vai ne muovisen vaikutelman antavat läpikuultavat hartsiosat?
Doll Chateau pääsee tässäkin asiassa lähimmäs ihannettani. Nehemie saisi kernaasti kiivetä samaan laatikkoon Alman kanssa ja liihotella tänne. Katsokaa noita siipiä! Kuka ihmisestä syntynyt pystyy valamaan tuollaista jälkeä?



Liittymättä mitenkään kokoluokkaan niin olen tuntunut viime aikoina katselleen pääosin joko animeinspiroituneita tai fantasiateemaisia hartsinukkeja. Olisi hauskaa saada lisää erikoiskorvaisia, sarvekkaita tai sorkallisia hahmoja.

Tähän kokoluokkaan kuuluvat myös muut muotinukkekokoiset keräilynuket ja niiden ostoslistan ykkösenä keikkuu yhä Blythe Rei Ayanami. Se ei ole enää edes haave vaan päätetty ostos joka lähtee tilaukseen heti, kun vain mahdollista.
Plasticpopin otettua myyntiin Picco Neemoja, hinku saada pikkuinen kotiapulainen kasvoi kohtuuttomiin mittoihin. Picco Neemo Lipu saisi muuttaa meille siivoamaan koska tahansa.
plasticpop.de : 1/12 Lil' Fairy Lipu (Picco Neemo D) - AZNPID007LFL

 6. Mikä on grail-nukkesi?

Grailini oli Winter Smile Nono jonka jo onnistuin hankkimaan. Monta nukkea tahdon kyllä kovasti, mutta niiden hankinnassa este on ollut vain taloudellinen, ei se että nukkea olisi erityisen vaikeata löytää.

Jaa, yksi on kuitenkin pakko mainita. Tässä blogissa jo monta kertaa mainittu Resinsoulin Red Ox!



Sitä valmistettiin 28 kappaletta härän vuoden kunniaksi ja olen nähnyt sellaisen myynnissä tasan kerran. Silloin myöhästyin 5 minuuttia.
En tiedä mikä tässä oikein on? Se on rumakin mutta se on myös pieni pakkomielle.

Azonen Amanesta voi tulla ajan kanssa hyvin vaikeasti tavoitettava. En ehkä vielä kuitenkaan laita sitä grailien kastiin, sillä elän toivossa että siitä otetaan jatkossa uusintajulkaisuja. Onhan tämä "minun"  vaaleanpuna-valkoinen versioni jo toinen. Azonella on hyvä tyylitaju ja sekin on mahdollista, että sieltä tulee joku muu, yhtä suloinen julkaisu jonka kelpuutan ihan tyytyväisesti.

7. Mikä on kallein nukke listallasi?

Eihän sitä vielä tiedä. Luulen että Dollfie Dreamit ovat kautta linjan kalleimmasta päästä.

8. Entä edullisin?

Tuossa ei ole mitään oikein merkillepantavan edullista. Toivon että kohdalleni sattuu hyväkuntoinen Red Ox jonka omistaja ei ole siitä erityisemmin kiinnostunut ja myy sen tavallisen anthron hinnalla.

9. Mitä nukkea odotat eniten saapuvaksi tulevaisuudessa?

Kaikki paketit ovat tullessaan yhtä kiihkeästi odotettuja. Isoin stressi on silloin, kun nukke tulee käytettynä tuntemattomalta käyttäjältä tai nukketehdas on yhteydenpidossaan erityisen epämäärinen ja itämainen.


10. Vielä viimeiseksi, voisitko listata tähän kaikki toivelistallasi olevat nuket?

Tämähän meni vaikeaksi. Yritetään.
Hartsit: 
SD-poika
Dollchateu Alma
Kiddelf Coco
DD-Anne Papana
Dollchateau Nehemie
(Resinsoul Red Ox.)

Koska en realistisesti pidä Red Oxia listallani tai hankintasuunnitelmissa, voisin korvata sen jollakin hauskalla fantasiahartsilla. Vaikka Soomin joulukuun pikkuinen vihreä sorkkajalkainen luppakorva Sov tai MSD-kokoinen suljettusilmäinen siivekäs Dain jonka myyntiaika oli joskus syksyllä.

Muut:

Dollfie Dream
Mini Dollfie Dream
Azone Amane
Blythe Rei Ayanami
Picco Neemo Lipu

Huh. Aika muhkea lista kun näin allekkain laittaa. Mutta eihän näitä kaikkia ole tarkoituskaan hankkia. Sitäpaitsi jatkuvasti julkaistaan jotakin uutta ja kiinnostavaa. Koskaan ei tiedä mikä julkaisu vetää maton jalkojen alta ja vaatii toimenpiteitä. Välillä pitäisi pölyttää suosikkilista oikein kunnolla uuteen kuosiin ja hankkia väliin jotakin ihan ennen näkemätöntä ja vähemmän suunniteltua.

Olen joskus pyöritellyt mielessäni vaihtoehtoista toivomuslistaa ja ajatellut tehdä postauksen niistä nukeista joita en ole kuvitellutkaan hankkivani, mutta joissa jokin kiehtoo silti. Mutta sellaiseen pitäisi olla rutkasti aikaa. Kuten tänään oli. Puilla lämmittäessä on jumissa uunin ääressä ja ehtii pohtimaan blogissa syntyjä syviä.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 15. Luukku

Jo palataan taas jouluaiheiden pariin? Mio ja yksi rakkaista lasipalloistani.

Olen jo kahdesti käynyt Etolassa hiplaamassa vihreitä lasipalloja. Olisivat niin kauniita, mutta yritän vieroittautua vaarallisesta mielihalustani lasisiin joulukoristeisiin.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 14. Luukku


Lunta tulvillaan, on raikas talvisää....

Ei liinakkommekaan, nyt enää talliin jää....

"Mene tiehesi ja anna meidän syödä rauhassa!"

No ei sitten. Kulkusten helkkäilyä nyt kumminkin itse kullekin säädylle.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 13. Luukku

Viimeinkin saatiin reilumpi satsi lunta! Toivotaan että se myös pysyy.

Jade selvästi nautti kerrasta jouluisiksi muuttuneesta maisemasta.

Oikeastaan piti tehdä lucianpäivään liittyvä postaus, mutta talon ainoa kyllin isopäinen nukke Lucian kynttiläkruunua kantamaan ei halunnut kuullakaan asiasta.

Mutta ei väliksi. Olipa kivaa saada pitkästä aikaa kunnollisia ulkona otettuja kuvia blogiin.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 12. Luukku

Tänä aamuna odotti sähköpostissa huonoja uutisia. Keski-Suomen Museon vitriinissä lojui yksi nukke kaatuneena.
Sydän hyppäsi kurkkuun ja olin ihan varma että kyseessä oli Yennan SD-nainen, jolla oli jo kerran operoidut sormet ja joka ei saisi päästä kolhiintumaan sitäkään vähää mitä muut hartsiset. Lupasin tulla hetimiten tilannetta tutkimaan.

Tällainen näky minua museolla odotti. Huh, mikä helpotus! Se olikin vain Magdalena. Vain sikäili että jos jonkun nuken pitää mennä rikki, on parempi että se on minun, ja nukeistani juuri Magdalenalla on paksuin tukka ja villainen päähine.
Oli ollut onni onnettomuudessa. Magdalenan ainoat vahingot olivat hiukan killiin menneet silmät. Paksu myssy lienee suojannut päätä muutoin.

Uusi poseeraus entrattuna ja silmät huollettuna. Tällä kertaa 10 senttiä vasemmalle jolloin pää nojaa oksaan antaen hiukkasen lisätukea. Nyt tosin ruma oksan kärki jää näkyviin. Olisi pitänyt olla vielä yksi pikkunukke siihen istumaan...

Vitriinissä oli tapahtunut muutakin jännittävää, joten oli hyvä että kävin paikalla. Nuo "kuivatut" oksani ovat nyt oikeasti kuivaneet ja ne ovat kutistuneet! Kuvista myös näkyy että niistä rapisee roskia.

Molemmat oksilla istuneet nuket, Enki ja Vilperi olivat siirtyneet aika kiikeriin asentoihin. Lisäksi yksi oksa oli valahtanut suoraan nojaamaan Lydian päähän. Onneksi tosin hatun kohdalle. Jouduin siis värkkäilemään jonkin verran.
Pullip-vitriinissäkin kävin. Yksi iso naisfiguuri oli kohottautunut jalustastaan ja nojasi tuttavallisesti lasiin kohti katsojia. Sen sijaan Zora, jolla alkuun oli tasapainovaikeuksia, seisoi yhtä moitteettomasti kuin miten olin sen jättänyt. Siitä ja sen ilmaan nousevista varpaista olin jo ehtinyt nähdä painajaistakin.

Tapasin myös museon johtajan ja hän kertoi näyttelyn saaneen todella hyvää palautetta. Ihmiset ovat olleet siitä innoissaan ja toivoivat lisää tällaisia rohkealla otteella valittuja pienoisnäyttelyitä. Puhuimme että juuri tällainen määrä pieniä, yksityiskohtaisia ja useimmille ihmisille ihan vieraita asioita on sopiva kerta-annos.
Olen kauhean mielissäni että nukeista on tykätty ja että ne kiinnostavat ihmisiä. Me kaikki taisimme alkuun olla vähän epäröiviä sen suhteen, millaisen vastaanoton ne saavat.

Joulukalenterin 11. Luukku

Eilen oli kiire joten tänään tulee kaksi luukkua peräkkäin.

Ensin urakoitiin joulukortteja ja sitten kirjoitettiin ne. Tein 30 korttia ja hiukan loppuivat kesken. Muutama nyrkkipostina matkaava kortti täytyy vielä värkätä, mutta niillä ei ole kiire.
Tänä vuonna kaikki saivat koirateemaisen kortin. Kuva-aiheita taisi olla viisi erilaista? Labradorin pentu korissa, chihuahuat, dalmis, berni ja bichon frise.
Löysin nimittäin Sinellistä noin kuukausi sitten kauan metsästämiäni koirakuvioisia leimasimia. Aivan erityisen mukavaa oli että niissä oli kunnollisia rotuja eikä mitään hupikuvia. Noiden yllälueteltujen lisäksi siinä liuskassa on basset hound, shih tzu ja joku muukin.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 10. Luukku

Tajusin tässä taannoin että minulla on kameran uumenissa kuvia, joita räppäilin miettiessäni missä asuissa nuket lähtevät Museoon. En tainnut koskaan julkaista niitä, sillä ne oli tarkoitettu lähinnä muistin tueksi. Mutta mikäpä estää minua laittamasta osaa niistä jakoon nyt joulukalenterissa. Silloin pääsevät poissaolijatkin osallistumaan.

Maretti lähti näytille tässä tartan-lookissaan joka on osa Pullip Graziian stockia. Tuo peruukki on niin hallitseva että jouduin miettimään aika tavalla, mitä sen kanssa olisi pukevaa käyttää? Marettin omaa stockiahan minulla ei ole koskaan ollutkaan.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulukalenterin 8. ja 9. Luukku

Rakkautta kaikille blogin lukijoille! Kuten huomaatte, meitä on täällä yksi enemmän.
Eilen ei ollut pääsyä tietokoneen ääreen, mutta ostoksille ennätin. Lämmityspellettiostoksilla Jyskän Varastomyymälä-nimisessä halpahallissa on ennenkin tullut vastaan löytöjä. Joku saattaa muistaa figuurivitriinini ja nahkapintaisen nukenvaatearkun, jotka ovat saaneet oman esittelynsä silloin joskus aikoinaan.
Nyt satuin paikalle hetkellä, jolloin kaikki, aivan kaikki Brazit oli alennettu hintaan 9.90€. Siis myös miltei 40 euroa normaalisti maksavat Brazillazit, joita olen kiinnostuneena katsellut jo vuosikaudet. Tilaisuus oli aivan liian hyvä hukattavaksi. Ei niitä montaa enää jäljellä ollut, mutta sain kuin sainkin suosikkini, särkyneitä sydämiä magiallaan parantavan JadeJ´Adoren.

 Olen julkaisusta asti ihaillut Brazillazien räväkkyyttä. Vahvoja värejä, tatuointeja, akryyliset silmät erikoispupilleilla ja mitä kaikkea. Olisin rakastanut tällaista nukkea lapsena. Ylipäätään laadukkaasti suunniteltujen Brazien perheessä nämä noitamimmit vaikuttavat kaikkein pisimpään mietityiltä.

Ylipäätään olen aina harmitellut, että olin jo aikuinen kun Brazit julkaistiin. Niissä on paljon enemmän särmää kuin muissa muotinukeissa ja voi jestas miten niiden asennetta, härskejä vaatteita ja tyyliteltyä ulkomuotoa on vuosien saatossa paheksuttu! Ilman mitään vaikutusta. Brazeilla on yhä kaiken paljastavat teinityrkky-vaatteet, liikaa meikkiä ja älyttömät piirteet. Aivan mahtavaa!


Katsokaa tuota taustapahvin muotokuvaa! Mikä sääli ettei itse nukkea ole viety noin pitkälle. Harmaaihoisena ja ruipeloisempana se tosin voisi muistuttaa liikaa seuraajiaan Monster Highejä.
Kuva on kaunis mutta niin creepy. Tuo puvun koriste mikä näyttää reijältä tyhjään, sydämettömään rintakehään josta kylkiluiden kaaret ja selkäranka paistavat esteettä läpi... Brrrr....

Jaden taika on auttaa ihmisiä löytämään tosirakkautensa ja hän osaa myös auttaa parantamaan särkyneet sydämet. Näppärää.

Koko noitajengi. Alkuperäinen suosikkini oli eläinten kanssa kommunikoimaan kykenevä ja käärmeensilmäinen Sashabella, mutta sitä ei nyt ollut tarjolla. Jouduin valitsemaan Jaden ja Cloettan välillä. Cloetta on käsittääkseni muodonmuuttaja.
Nukkepakkauksessa tuli muuten hillittömän hauska, melko siedettävällä suomella käännetty ohjepaperi, jossa oli muun muassa kaikkien nukkejen taikaloitsut. Jaden loitsu kuuluu sanatarkasti näin:
Amor! Amor!
Voikoon aito rakkas alkaa!
Brazacadabra!
Paranna särkynyt sydämeni!

Pointsit kääntäjälle siitä, että hankalasti taipuva sydän-sana on taivutettu ja kirjoitettu ihan oikein. Brazacadabraa jouduin itsekin tovin tavaamaan.

Jälleen kerran vaadittiin verta, hikeä ja kyyneliä että nukke saataisiin ulos paketistaan. Jade-paran tukka oli mennyt paketissa kyhjöttämisen vuosina aika takkuun. Se kuitenkin selvisi hämmästyttävän hyvin. Kivaa kun kerrankin nukella ei ole hervotonta kiharapilveä.

Jade on nätti ja nuo huulet saavat huulifriikin sulamaan kenkiinsä. Tuo kauneuspilkku on oikea piste iin päällä.

Huomasin eri kokoiset silmät jo kaupassa, mutta koska tämä oli viho viimeinen Jade, en antanut sen häiritä itseäni. Siitä tulee vain juonikas ilme.
Huomatkaa myös koulun vaakuna viitan solkena. Vaakunassa on teksti Magic Academy Fashion ja nelikentässä kuvataan korkokenkää, timanttisormusta, bikineitä ja hajuvesipulloa. Mukavaa että henkisten voimavarojen kehittäminen ei vaikuta olevan tämän noitakoulun prioriteettilistalla ihan ykkösenä.

Asu on valkoista keinonahkaa ja siinä on sekä kirjailumaista tikkikuviointia joka vaikuttaa kuin vatsa olisi avattu että myös röyhelöitä. Nuo sydämen muotoiset polvisuojat ovat aika kiinnostavat. Joutuvatko romanssinoidat useinkin työskentelemään polvillaan?
Brazeista poiketen näillä näkyy olevan kokonaiset jalat kengissään mikä on miellyttävää. En ole ikinä tottunut Brazien tapaan katkaista koipi nilkasta.
Vartalo posettaa sen mitä tarvitsee, mutta ei se mikään akrobaatti ole. Kuitenkin jämäkkä ja ihan pätevän oloinen.


Jaden symboli on tatuoituna hänen käsivartensa ulkosyrjään. Nuolen lävistämä sydän käsivarressa ei ole kyllä mikään naisellinen tatuointi vaan tuo lähinnä mieleen Kippari-Kallen. Mutta periaatteessa tatuointi lapsille tarkoitetulla lelulla on ihan ronski veto. Mutta voihan olla ettei tätä enää kukaan hämmästele kun nykylasten äideistä varmaan 9/10 on itsekin tatuoitu.

Tässä on nyt sitä taikaa. Kun Jaden ja hänen lemmikkinsä Kissifussin kuvat vie Brazillaz.com sivustolla nettikameran ääreen, tapahtuu jotakin. Tässä kohden ohjeissa korostetaan että pitää pyytää vanhemmilta lupa mennä nettiin. Söpöä mutta jää nyt kyllä toteuttamatta. Sekä luvan kysyminen että kuvien kanssa kikkailu. Minulle riittää pelkkä nukke ilman mobiilisovellutuksia.