lauantai 31. joulukuuta 2016

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 24. luukku

Viime jouluna en hankkinut itselleni ainuttakaan nukkeaiheista pakettia sillä yritin säästää alkuvuoden isoihin nukkehankintoihin, lähinnä ensimmäiseen Dollfie Dreamiini Yukiin.
Tänäkin jouluna tarkoitus oli tehdä samoin sillä hiukan ennen joulua lähti tilaus Dollchateaulle. Mutta kuinkas kävi?

Minun ei pitänyt hankkia nukkeasioita jouluksi lainkaan, mutta lopputulos oli silti kolme kokonaista nukkea ja iso asukokonaisuus Solinalle. Miten tässä näin pääsi käymään?

Aika tuli yllättäen myyntiin Pullip Suomen foorumille ja mikä iloinen yllätys, vieläpä kotikaupungissani. Se oli nopea ja liikoja harkitsematon kauppa. Aikaa hankkiessani ajattelin vain sen musteensinisiä hiuksia, nököhampaita ja sitä, miten kivaa oli saada yksi nukke jouluksi.

Aikan piti olla joltakin osin puutteellinen ja tiesin tämän sitä ostaessani. Mutta sen enempää minä kuin myyjäkään emme kyllä löydä siitä mitään vikaa.
En ole kovin taitava hepeneiden kanssa, joten saattaa olla että tämäkin pikkugootti joutuu siirtymään kasuaalimpaan vaatetukseen. Mutta tuo asu on niin kaunis että jokin aikaa sitä tahdon katsella nuken päällä.

Yrityksiä saada sisätiloissa esiin tuo mahtava hiusten väri. Ja ne hampaat...

Sitten, nämä kaksi. Onneksi on nukkeystäviä jotka tietävät mitä tarvitset vaikket itse sitä tiedäkään. Näiden kahden suhteen olin kyllä todella helppo nakki. Yksi whatsap-kuva ja sillä siisti. Tein näistä kahdesta kaupat autossa istuessani mikä osoittaa ettei someaikakaudella ole turvassa missään ;)

Paketti saapui ollessani sairaana ja päätin jättää sen avaamatta jouluun asti. Onneksi en tiennyt kuinka älyttömän ihana kaksikko siellä odotteli sillä muutoin en olisi onnistunut odottamaan. Nyt en onnistu laskemaan näitä käsistäni ensinkään.
Katsokaa muuten miten suloisen tonttulakin Paulia toi tullessaan. Olen puolen iltaa ottanut siitä tonttuilukuvia.

Pikku demonini Lipoca on ärjy mimmi. Iltayön salamakuvat eivät tee sille ensinkään oikeutta. Lisäksi minusta tuntuu että Lipoca on Hednarin sisko! En valitettavasti päässyt todentamaan asiaa, sillä Hednar on sukuaan kohtaan ytä sosiaalinen kuin minä itsekin ja katosi jonnekin. En normaalisti hukkaa nukkejani, mutta nyt on tunnustettava ettei minulla ole mitään hajua missä Hednar luuraa? En ole asianlaitaan yhtään tyytyväinen.

Tuo myssyn risti on muuten hankala. Se osuu keljusti silmään ja pelkään sen naarmuttavan silmämaaleja. Muutoin asun yksityiskohtaisuus yllätti minut. Älyttömän hieno nukke kaikilta osiltaan!


Solina sai tänä syksynä oman kroppansa ja olen vähän odotellut että se kertoisi miten tahtoo pukeutua. Olen myös sormimitalla mallaillut sen olevan sangen samaa kokoa Dollfie Dreamien kanssa. Vaateprojekti on kuitenkin jäänyt vähän sivuun.
Kunnes nukkeharrastajakaveri Instagramissa valitteli ostaneensa omille nukeilleen sopimattoman kokoisen vaatesetin. No, ajattelin että jollei Solinalle mahdu niin Yukille ainakin. Sieltä saapuikin laatikollinen kaikkea!

Pikkuhousuista päällystakkiin ja kaikki siltä väliltä. Välikerroksia olikin siinä määrin että pari hepenettä jäi tunnistamattakin. Osa sopi loistavasti, osa oli tiukkaa ja osa oli liian väljää. Eli normisettiä hartsinukkejen kanssa. Mutta kyllä kaikille käyttäjä täältä löytyy.

Solina muuttui somaksi pikkutytöksi minkä en arvannut olevan mahdollista. Nyt tarvitsemme enää pakkaskelit ja kaunoluistimet.

En sano että babysininen väri olisi harmaalle iholle se kaikkein sopivin, mutta katsotaan ensin miltä yhdistelmä näyttää oikeassa auringonvalossa. En malta odottaa kuivaa ja valoisaa talvipäivää.

Bonuskuva 1: Lipoca ja Paulia tulivat pakattuna ekokuituun joka on erinomainen pehmike mutta joka sotkee aika tavalla. Kuten tonttumyssystä näkee. Mutta kanoillani oli kuitujen kanssa hauskaa jälkikäteen.

Bonuskuva 2: Se hetki kun heräät ja takapuolellasi istuu demoni. Käykö muille ikinä näin?

SULOISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE BLOGIN LUKIJOILLE!

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 22. luukku

Vuoden lyhin päivä. Tosin itselleni se oli pitkä ja tehokas. Kaikki tuli tehtyä mikä pitikin, mutta vielä jäi yhtä jos toistakin huomiselle.

Kävimme hautausmaallakin, mutta siellä oli turha toivo kuvata. Oli jo liian pimeätä. Enkä saanut tehtyä suunnittelemaani siivoustakaan, sillä lunta oli yhä liikaa. Käytävät olivat jäätyneet todelliseen leskentekijän kuntoon ja toivon todella, että niitä edes hiukan hiekotetaan ennen aattoa. Siellä oli tosi pelottavaa kävellä.

Hiutaleita hatulla. Hauturi on vaikea kuvata mutta nämä harmaat päivät sopivat sille hienosti.

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 21. luukku

Huomenna on talvipäivänseisaus ja päivä on lyhimmillään. Tänään oli erityisen harmaa ja märkä päivä. Minulle tosin päivä oli valoisa, sillä joululomani alkoi. Josko huomenna saisi hiukan häärättyä jouluvalmisteluita. Sääli vain valkeita hankia.

Tahtoisimme Froggyn kanssa jo koristelemaan, mutten uskalla laittaa vielä mitään esille ennenkuin olen siivonnut. Muuten jotakin särkyy ihan varmasti.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 20. luukku

Olen kauan etsinyt tilaisuutta kuvailla Sasha Nunnaani kirkon kupeella ja tänään ajattelin, että usvan keskellä seisova, jouluvalaistu kirkko olisi kaunis tausta.
No eihän se niin mennyt. Ensin usva katosi johonkin ja sen sijaan kirkon piha oli jäätynyt hengenvaarallisen liukkaaksi. Sitten aiemmin moitteettomasti toiminut kamerani pimahti ja halusi härkäpäisesti tyhjentää koko muistikortin. Jouduin käymään sen kanssa tiukkaa kädenvääntöä asiasta.

Muta tulihan sieltä saaliiksi pari kuvaa. Olin onnekas eikä kirkonmäellä ollut ristin sielua häiritsemässä tai tunkemassa kuvausalueelle. Olen yhä sitä mieltä, että tämä Alvar Aallon italianinspiroima luomus on seudun kirkoista katoliselle nunnalle ihanteellisin tausta.

Tuima mulkaisu. Olisiko niin ettei nunnankaapu sittenkään lämmitä kovin hyvin?

maanantai 19. joulukuuta 2016

Joulukelenterin 19. luukku

No niin, eteenpäin sanoi Miku lumessa!

Blogi ja koko joulun värkkäily jäivät sitten niille sijoilleen kun viime viikonloppuna onnistuin sairastumaan oikein kunnolla. Olin 6 päivää ihan sänkypotilaana ja eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä. Tänään menin jo töihin, joskin melko toisaikaisessa kunnossa.

Pakko jälleen todeta että joulu näyttää tulevan tekemättäkin. En luultavasti jaksa enkä ehdikään touhuta mitään sen kummempaa. Stressivapaa joulu sikäilikin mutta kyllä suunnitelmien hautaaminen hiukan harmittaa.

Viime viikonloppu oli muutenkin hurja. Menin ja ostin kaksi yllätysyllätysnukkea ajomatkalla Helsingistä Lahteen. En tosin ajanut itse vaan saatoin hönkiä asiaa ihan niin rauhassa kuin tahdoin pelkääjän paikalta. Taas nähtiin miten hyvin kohdistettu täsmämainonta tehoaa ;) Joulunukkeja on siis tulossa yhden sijasta kolme! Näitä kahta en ole vielä edes nähnyt, ne odottavat laatikon kätköissä jouluaattoa. Kolmas tuli paljain kasvoin mutta paketissaan sekin vielä lepää. Lisäksi avaamatta on sairastumiseni aikana saapunut vaatelaatikko jonka senkin ajattelin säästää jouluun. Olen suorastaan yllättynyt itsehillinnästäni asian suhteen. Olen luultavasti yhä alikunnossa...

lauantai 10. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 10. luukku

Tummia tyttöjä ja joulupalloja tällä kertaa.

Bätiksen ihonväri on todella hankala kuvata keinovalossa. Siihen tulee ikävä oranssi sävy vaikka mitä tekisi.
Pääasiassa Bättis kuitenkin kärsii kuvausajan vähyydestä peruukkinsa vuoksi. En millään tahtoisi vaihtaa sillä väri on täysin originaali, mutta frizzaantuneet kiharat eivät enää hoidolla ja asettelulla kauniiksi muutu. Saapi nähdä joutuuko tässä suoristusprojektiin? Leikatakaan en tahtoisi. Tunnen yhä syyllisyyttä Froggyn peruukin katkaisusta.

Solinaa ei häntäkään ole taidettu nähdä kokonaisena blogissa. Tarkoitus oli tehdä hänen kroppansa saapumisesta ihan oma postauksensa, mutta se jääköön. Voihan olla että sen vielä innostun tekemään mutta en aio malttaa piilotella nukkea siihen asti.

Minulla kävi hyvä onni ja sama henkilö jolta ostin Solinan pään möi minulle myös sille sopivan kehon. Näitä Withhdollin SD-kokoisia nukkeja ei vielä kovin kauan ole tehty eikä Suomessa ihan mahdottoman montaa isoa harmaata Withdollin rouvaa ole. Oli siis huippujuttu että kroppa ylipäätään löytyi ja ekstrahienoa että se oli niin lähellä että saatoin noutaa sen nyrkkipostina ilman postitteluja.

Sitä tyytyväisempi olen kun nyt vaikuttaa siltä, ettei Withdollilta ole ihan lähiaikoina tulossa uutta erikoisväristen vartaloiden eventtiä. Minähän mietin hybridin tekemistä, mutta loppuviimein näin on paras. En ole ollut oikein tyytyväinen yhteenkään hybridiin joita minulla on tai on ollut.

"Kelpuutan pallon. Saat luvan käyttää sitä somisteena."

Solinalla ei ole vielä oikein mitään omaa. Onneksi tuo hiukan sitä ajatellen hankittu Dollfie Dreamin kiinalaismekko sentään sopii. Kleopatra-tyylinen musta polkka näyttää miellyttävän nukkea itseään vaikka se riiteleekin vaaleiden ripsien kanssa. Huomasin useimpien talossa olevien SD-kokoisten peruukkien olevan liian tuuheita tuohon siroon naamaan. Lisäksi normaali kasin peruukki tuntuu hintsun suurelta muutenkin.

Huomenna ei näillä näkymin ole tulossa joulukalenterin luukkua. Lähden Helsinkiin Messukeskuksen koiranäyttelyyn ja voi olla että kotiinpaluu menee myöhäiseksi.

perjantai 9. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 9. luukku

Kiire vaivaa ja näyttää uhkaavasti siltä että kalenteri alkaa toimia RAY.n pelikoneiden tavoin. Päivittäinen luukku tulee jos on tullakseen...

Nämä kuvat otin yksi yö muun huushollin jo nukkuessa. Olen aivan ihastunut noihin Tigerin minipallovaloihin. Sääli vain että tunnelmallisiksi ajattelemiini kuviin tuli oudon creepy, suorastaan halloweenmainen tunnelma. Lieneekö Monsterien aikaansaannosta?

Twylaa en ole tainnut kuvata montaakaan kertaa saapumiskuvien jälkeen. Se istui pitkään tietokonepöydälläni ja oli ehkä liian lähellä lähteäkseen mukaan kuvauksiin. Tämä Twylan versio on suosikkimonstereitani.

Cleon kuvista tuli todella pelottavia. Nyt näkee ensimmäistä kertaa että hän on ihan selvästi kirouksia langettavan muumion tytär.

Piti yrittää toista, hiukan pehmeämpää poseerausta. Mutta tässä silmien ilme on ehkä edellistäkin kierompi. Seuraavassa luukussa lupaan jotakin vähän leppoisampaa jouluaineistoa.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 6. luukku

Tunnelmallista itsenäisyyspäivää kaikille blogin lukijoille ja hyvää syntymäpäivää Suomi!

 

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 4. luukku

On hanget korkeat nietokset, vaan joulu joulu on meillä....

On kylmät paukkuvat pakkaset ja tuimat pohjolan tuuloset, vaan joulu joulu on meillä.


Yritän saada joulukalenteriin kuvattua niitä nukkeja, jotka eivät viime aikoina ole saaneet mielestäni kylliksi blogihuomiota. Kun näitä uusia aarteita odottaa esittelyään, pitää välillä tasapuolisuuden takia noteerata myös talossa kauemmin olleita.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 3. luukku

Tämä kalenteriluukku on otettu Paratiisikartanon My Little Ponyfoorumin joulukalenteria varten.

Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain, 
sillä hangen hohteessa vain joulurauhan tunnen rinnassain

perjantai 2. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 2. luukku

No niin. Eilen jäätiin ison paketin äärelle...

Nendojahan sieltä paljastui! Sain eräältä harrastajaystävältä tarjouksen josta en voinut kieltäytyä. Huokaus, niitä tarjouksia on viime aikoina ollut. Mutta en valita! (muuta kuin ihan hiukkasen rahanmenoa...) Mikäpä sen ekologisempaa ja helpompaa kuin hankkia priima second hand-aarre kotimaasta ja vielä tutulta myyjältä. Usein ne hienoimmat tilaisuudet löytyvät juuri näin.

Working!! sarjan Popura Taneshima on nasta hahmo. Minulla on lämmin paikka sydämessäni niitä animehahmoja kohtaan jotka ihan oikeasti joutuvat tekemään työtä elääkseen.

Kun valo ei riitä se vaan ei riitä. Mutta sen saatte uskoa että tarjoilijattarella oli mukanaan vähintään kylliksi käsiä ja käsivarsia. Pelkäsin kuollakseni että ne romahtavat lattialle pakettia avatessani enkä enää ikinä löydä niitä kaikkia.

Kasvovaihtoehdot paketin kuvissa paremmin nähtävillä. Eteenkin tuo vasemmanpuoleinen liian pitkän päivän jälkeinen koomanaama on ollut viime aikoina itselleni liiankin tuttu.

Ulkona muoveista! Valmiina palvelukseen!

"Oletteko jo valmiit tilaamaan?"

"Kuulkaas nyt! Tuollainen peli ei vetele alkuunkaan!"

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukalenterin 1. luukku

Jälleen on aika blogijoulukalenterin! Olen joka vuosi nauttinut sekä sen tekemisestä että muiden blogien kalentereiden lukemisesta. Toivon että oikein moni bloggaajaystävistäni lähtee tänäkin vuonna kalenteria pitämään.

Kaksi rakkauden lähettilästä. Tallinnantuliaiseni Cupid on virkansa puolesta rakkauden airut, mutta kuvasta päätellen hänkin osaa arvostaa syvällistä ja lämmintä suhdetta Kinderiin. Rakkauteni suklaaseen räjähtää aina tähän vuodenaikaan hallinnasta kun tarjolla on kaikkea ihanaa ja isoissa pakkauserissä <3

Se alkaa olla pakettiaikaa. Tämä pakkaus saapui logoistaan huolimatta Suomen sisältä. Sen sisällöstä lisää huomenna.

torstai 24. marraskuuta 2016

Hednar

Huomasin jossakin vaiheessa Pullip Suomen kesäkuvaushaasteen loppupuolella, etten ollut juurikaan kuvannut Hednaria kuluneena kesänä. Vahingonkorvaukseksi kuljettelin sitä myöhemmin syksyllä jonkin aikaa mukanani mutta kuvat jäivät syystä tai toisesta julkaisematta.
No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.


Kelit olivat tuolloin ihanat. Mietin nyt marraskuun räntäsadetta katsellessani, miten kehtasin valittaa tuolloin vain siksi, että kuviin tuli hiukkasen jyrkkiä varjoja...


 Ketunleipäpelto hakkuuaukealla.

Peilityyntä.

En tiedä tekeekö hyvää vai pahaa katsella edellisen vuodenajan hienoimpien kelien kuvia nyt, kun jopa kaltaiseni syksyä rakastava henkilökin on kyllästynyt märkään ja pimeään.

Rentoutumishetki luonnon helmassa.

Luonto ui liiveihin. "Nadja siirrytkö kauemmas..."

Ai mää vai?

Bloggeri on taas muutellut juttuja lupaa kysymättä ja taannoinen fonttikoon pienenemisongelma on palannut. Toivotaan että julkaisuversiossa ei ole mitään ikäviä yllätyksiä.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Keräilyleluja lähikaupassa

Instagramin ja parin nukkefoorumin lukijat kuulivatkin jo loppusyksystä kun äimistelin tuttuun halpakauppaan ilmestyneitä keräilyleluja. Jyskän Varastomyymälä josta tapaan lämmityspellettimme ostaa on yllättänyt aarteillaan ennenkin, mutta nyt yllätys oli iso.

Siellä oli hyvä kattaus aikuisten keräilyleluja. Pääosin länsimaisia fandomeita, mutta mukaan mahtui myös japanilisesta fanikulttuurista tunnetuimpia hahmoja. Tämä oli tietysti itselleni hieno asia sillä mitään pakkohankittavaa en löytänyt.

Minulle jäi epäselväksi oliko kyseessä Varastomyymälän sisällä ollut Head Hunterin myyntipiste vai olivatko tavarat vain hankittu heidän kauttaan? Head Hunter on kotimainen populaarikulttuurin fanitavaraa myyvä liike jonka kotisivut ovat epäselvimmät pitkään aikaan tapaamani.

Hänelle jolla on jo kaikkea. Luonnollisen kokoinen kuolaavan zombien rintakuva. Kukapa ei tällaista tahtoisi yöpöydälleen...


Predator-lounasrasia nyt ainakin on pakko saada!

Tai keikkuvalla jättipäällä varustettu Doctor Who. Länsisarjojen hahmot ovat minulle ihan luvattoman vieraita. Onneksi paketissa aina lukee isolla kenestä on kyse.

No tämän minä tunnistin. Puhuva Klonkkufiguuri.

James Bond ja pimu. Mikähän elokuva lienee kyseessä? Koska viimeksi Bondilla on ollut tummat hiukset? Pierce Brosnan?

Aitoa kasariakin löytyi! Pakettien kunnosta näki että varastojen ja poistomyymälöiden hyllyissä on vietetty vuosikymmen ja toinenkin.

Mulder! Ysäri oli jo hyvinkin edustettuna.

Osa tavarasta oli ihan aitoja mikäili minun osaamiseni riitti asian päättelyyn.

Osa ei ehkä ollut... En saata uskoa että alkuaikoinaankaan GSC olisi tehnyt NÄIN heikkoa jälkeä. Korjatkaa viisaammat jos olen väärässä.

Hinnat oli laitettu sellaisiksi ettei kukaan vahingossakaan erehtyisi luulemaan paikkaa lastenosastoksi. Kaiketi luotetaan siihen että aikuisilla on varaa satsata leluihinsa. Osa harvinaisuuksista ja menneiden fandomien leluista pystyi kyllä perustelemaan hintansa mutta ei ihan kaikki. Mutta ei tässä vielä kipurajalla olla. Jos olisin löytänyt jotain mitä olisin halunnut, olisin kyllä voinut harkita hankkimista ihan jo siitä ilosta että säästyisin postikuluilta.

Olen hirveän hyvilläni että tällaiset karvalakkikansan kaupoiksi profiloituneetkin yritykset ymmärtävät mistä kana pissii. Leluja ja fanitavaraa keräilevät aikuinen ei enää ole mikään omituinen ilmiö. Ei edes harvinaisuus. Mitä enemmän niitä saadaan tarjolle, sitä pienemmäksi tabu kutistuu ja aikanaan katoaa olemattomiin.
Sitä odotellessa.