Joulukalenterin 22. luukku

Vuoden lyhin päivä. Tosin itselleni se oli pitkä ja tehokas. Kaikki tuli tehtyä mikä pitikin, mutta vielä jäi yhtä jos toistakin huomiselle.

Kävimme hautausmaallakin, mutta siellä oli turha toivo kuvata. Oli jo liian pimeätä. Enkä saanut tehtyä suunnittelemaani siivoustakaan, sillä lunta oli yhä liikaa. Käytävät olivat jäätyneet todelliseen leskentekijän kuntoon ja toivon todella, että niitä edes hiukan hiekotetaan ennen aattoa. Siellä oli tosi pelottavaa kävellä.

Hiutaleita hatulla. Hauturi on vaikea kuvata mutta nämä harmaat päivät sopivat sille hienosti.