Joulupäivänä koimme hämmästyttävän sääilmiön ja aurinko näyttäytyi ensimmäistä kertaa yli kuukauteen. Ei se montaa hetkeä esillä ollut mutta muutaman ulkokuvan ehdin napata.
Paulia on niin suloinen uudessa peruukissaan enkä ole saanut sen ihanaa väriä vielä kertaakaan hyvin näkyviin. Nytkin ainoa kiva kuva oli myssy päässä otettu.
Solina-parkaa kohtasi vielä suurempi epäonni. Tämän yhden ainoan otoksen jälkeen se kaatui naamalleen ja pudotti hankeen suunnilleen kaiken mikä irti lähti. Jouduimme palaamaan suoriltaan sisälle ripsiä, naamaa ja peruukkia kuivattelemaan.
Solinan ulkomuoto häiritsee minua. Se kaipaisi omia vaatteita ja ehkä toisia silmiä.
Nicolaa sen sijaan eivät kelin vaihtelut heiluttele. Eikä sen kanssa tarvitse edes miettiä lookin muutoksia.
Tämän lajin punahilkat saavat kulkea hämärissä metsissä ihan rauhassa.Susihukka saa saappaasta jos yrittää tulla liian lähelle.
Nicolaa oli kiva kuvailla pitkästä aikaa. Se samoin kuin Solinakin ovat selvästi parhaimmillaan ulkona kuvattuina.
Eilisiltana satoi varmaan 30 senttiä lunta. Nyt kaikkia oksia peittää kaunis tykkylumi. Pelkään että alkaa tuulla ja se putoaa ennenkuin ehdin taas kuvaamaan. Onneksi lumisateita on luvattu loppuviikolle lisää.
tiistai 26. joulukuuta 2017
sunnuntai 24. joulukuuta 2017
Joulukalenerin 24. luukku
Suloista ja lämmintä joulua kaikille nukkeystäville ja blogin lukijoille!
Hattara on odottanut tilaisuutta päästä esittelemään kaikille uutta virginkiller-neulettaan.
Samassa yhteydessä tulee esiteltyä Hattaran uudet, kalankudun väriset kultahippusilmät.
Virginkillerin on valmistanut ihana Kesakeru jonka putiikki löytyy muunmuassa Etsystä nimellä KesakeruShop.
Hattara on odottanut tilaisuutta päästä esittelemään kaikille uutta virginkiller-neulettaan.
Samassa yhteydessä tulee esiteltyä Hattaran uudet, kalankudun väriset kultahippusilmät.
Virginkillerin on valmistanut ihana Kesakeru jonka putiikki löytyy muunmuassa Etsystä nimellä KesakeruShop.
lauantai 23. joulukuuta 2017
Joulukalenterin viimeinen viikko
Voi voi. Niin hyvin alkanut joulukalenterin pito sai kurjan lopun sairastuttuani. Taas kerran. Olen allerginen yhdelle työpisteelleni ja immuunipuolustukseni on aivan romuna. Mutta muutaman kuvan olen saanut otettua.
Ainokainen ulkokuva. Saima taivastelemassa päivää joka piti olla kirkas mutta joka kameran linssin läpi katsottuna on kaikkea muuta. Onneksi sentään saatiin valkea joulu!
Tulehdussairauksien polttoaine on sokeri, joten odotettavissa ei ole mitään ihmeparantumisia ennenkuin kaikki joulumakeiset on hoideltu.
Tuli meille yksi joulunukkekin! Vaihtokaupoilla meille päätynyt Muppet Shown Skandinaavinen Kokki on ihan mahtava tyyppi!
Eikö se pitäisi paketoida odottamaan jouluaattoa Hednar?
Ainokainen ulkokuva. Saima taivastelemassa päivää joka piti olla kirkas mutta joka kameran linssin läpi katsottuna on kaikkea muuta. Onneksi sentään saatiin valkea joulu!
Tulehdussairauksien polttoaine on sokeri, joten odotettavissa ei ole mitään ihmeparantumisia ennenkuin kaikki joulumakeiset on hoideltu.
Tuli meille yksi joulunukkekin! Vaihtokaupoilla meille päätynyt Muppet Shown Skandinaavinen Kokki on ihan mahtava tyyppi!
Eikö se pitäisi paketoida odottamaan jouluaattoa Hednar?
torstai 14. joulukuuta 2017
Joulukalenterin luukut 13 ja 14
Eilen oli Lucian päivä mutta kiireet veivät mahdollisuuden kuvata. Siksi saatte epäurheilijamaisesti kuvan joka on otettu viime viikonloppuna. Juuri ennen lumimyrskyä.
Tänään otin sitten kuvan Yukista joka on odotellut vuoroaan niin kärsivällisesti. Symmetria säilyy kun talouden molemmat Dollfie Dreamit pääsevät samaan postaukseen :)
Tänään otin sitten kuvan Yukista joka on odotellut vuoroaan niin kärsivällisesti. Symmetria säilyy kun talouden molemmat Dollfie Dreamit pääsevät samaan postaukseen :)
tiistai 12. joulukuuta 2017
Joulukalenterin 12. luukku
Kylläpä tänään satoi lunta! Puolen talven tarpeet kerrasta. Toivottavasti nämä nyt jäävät ja saadaan rehellisen valkea joulu.
Innostuin tekemään lumilyhdyn. Mutta kuvat siitä eivät olleet kovin kummoisia. Kameran säätöjen rukkaaminen lumimyrskyssä ei oikein inspiroinut joten lopputulos on hyvin tunnelmavalottunut.
Innostuin tekemään lumilyhdyn. Mutta kuvat siitä eivät olleet kovin kummoisia. Kameran säätöjen rukkaaminen lumimyrskyssä ei oikein inspiroinut joten lopputulos on hyvin tunnelmavalottunut.
maanantai 11. joulukuuta 2017
Joulukalenteri 11. luukku
Olipa vähällä käydä köpelösti joulukorttien suhteen! Olin kuvitellut että viimeinen postituspäivä on 14. päivä eli torstai kun sattumalta telkkarista huomasin mainoksen jossa muistutettiin että oikea päivä onkin 12. eli huomenna. Ei muuta kuin merkkejä ostamaan.
Kuvittelin tämän vuoden joulumerkit jotenkin pliisuiksi, mutta tarkemmin katsottuna ne ovatkin aika somia. Sen sijaan transparentti-ihoisen Blythen kuvaaminen keinovalossa oli haaste joka uhkasi torpata koko kuvausideani. No, lopputulos kuitenkin oli sitä mitä pitikin.
Kuvittelin tämän vuoden joulumerkit jotenkin pliisuiksi, mutta tarkemmin katsottuna ne ovatkin aika somia. Sen sijaan transparentti-ihoisen Blythen kuvaaminen keinovalossa oli haaste joka uhkasi torpata koko kuvausideani. No, lopputulos kuitenkin oli sitä mitä pitikin.
sunnuntai 10. joulukuuta 2017
Joulukalenteri viikonlopun luukku
No niin. Eilen en kuvaa saanut, Helsingin reissussa vierähti miltei koko vuorokausi. Tältä päivältä saatte siis kaksi kuvaa käsittävän "kuvatarinan".
"No oh hoh! Siinäpä riittävästi kuorrutettu piparkakkutalo!"
KRRAKS....
"Ei kai sitä kukaan kuvitellutkaan jouluksi säästävänsä?"
"No oh hoh! Siinäpä riittävästi kuorrutettu piparkakkutalo!"
KRRAKS....
"Ei kai sitä kukaan kuvitellutkaan jouluksi säästävänsä?"
perjantai 8. joulukuuta 2017
Joulukalenteri viiden päivän kuvat
Pahalta näyttää säännöllinen kalenterin päivitys. Kuvat ehdin ottaa mutten istuutua koneelle niitä blogiin siirtämään. Saatte siis koko arkiviikon kuvat yhdeltä istumalta.
Maanantaina. pikkupakkanen ja kevyttä lumisadetta. Parempi tämäkin kuin jatkuva vesikeli.
Maretti alkaa valmistautua itsenäisyyspäivän juhlintaan. Vapaapäivä keskellä viikkoa on aina hieno juttu ja tämä vuonna itsenäisyyden juhlavuosi tekee asian erityisen juhlavaksi.
Meillä ei saatu tänä vuonna turvallisesti poltettua perinteisiä kahta kynttilää ikkunalla joten ulos laitettiin senkin edestä kynttilöitä.
Riimi ja Riimin kaveri. Yritin perinteistä Totoron vatsalla istumis-kuvaa, mutta Totoroni oli keskeltä liian pyöreä. Se suhtautuu nukkeleikkeihini aika pitkämielisesti.
Illalla oli huima lumimyrsky ja aamulla sitten satoi vettä. Voi itku! No yksi nopea ulkokuva kuitenkin Paulian uudesta, aivan upean värisestä peruukista. Rakastan tuota peruukkia mutta en tiedä jääkö se Paulian käyttöön. Joka tapauksessa se on paljon kauniimpi kuin myyntikuvissa. Yritän saada siitä sisällä parempia kuvia joissa väri näkyisi kunnolla.
Huomenna ei päivitystä tule. Lähden aamuyöstä Helsinkiin Messukeskuksen koiranäyttelyyn. Sunnuntaina sitten!
Maanantaina. pikkupakkanen ja kevyttä lumisadetta. Parempi tämäkin kuin jatkuva vesikeli.
Maretti alkaa valmistautua itsenäisyyspäivän juhlintaan. Vapaapäivä keskellä viikkoa on aina hieno juttu ja tämä vuonna itsenäisyyden juhlavuosi tekee asian erityisen juhlavaksi.
Meillä ei saatu tänä vuonna turvallisesti poltettua perinteisiä kahta kynttilää ikkunalla joten ulos laitettiin senkin edestä kynttilöitä.
Riimi ja Riimin kaveri. Yritin perinteistä Totoron vatsalla istumis-kuvaa, mutta Totoroni oli keskeltä liian pyöreä. Se suhtautuu nukkeleikkeihini aika pitkämielisesti.
Illalla oli huima lumimyrsky ja aamulla sitten satoi vettä. Voi itku! No yksi nopea ulkokuva kuitenkin Paulian uudesta, aivan upean värisestä peruukista. Rakastan tuota peruukkia mutta en tiedä jääkö se Paulian käyttöön. Joka tapauksessa se on paljon kauniimpi kuin myyntikuvissa. Yritän saada siitä sisällä parempia kuvia joissa väri näkyisi kunnolla.
Huomenna ei päivitystä tule. Lähden aamuyöstä Helsinkiin Messukeskuksen koiranäyttelyyn. Sunnuntaina sitten!
sunnuntai 3. joulukuuta 2017
Joulukalenterin 3. luukku
Olipa taas itkua ja hammasten kiristelyä! Meillä oli tänään nukkemiitti ja minulla oli sieltä kauniita kuvia. Mutta puhelimella. Joka ei kommunikoi tietokoneeni kanssa siäkään vähää mitä ennen. Koko ilta meni eri vaihtoehtojen kanssa vääntäessä. Kuvat eivät siirry koneelle. Puhelimella ei voi käyttää sitä sähköpostia mikä on blogin sisäänkirjautumisessa eikä mikään muukaan järkiversio sähköpostit jne. mukaan lukien ollut samasta systä mahdollinen. Meinasi lähteä järki laitteiden kanssa rimpuillessa ja vieläpä turhaan.
Joten saatte yhden nopean ja seesteisen Nonon miittikuvien sijaan. Nyt tiedän jatkossa etten edes yritä saada mitään kuvamateriaalia puhelimesta tietokoneelle.
Joten saatte yhden nopean ja seesteisen Nonon miittikuvien sijaan. Nyt tiedän jatkossa etten edes yritä saada mitään kuvamateriaalia puhelimesta tietokoneelle.
lauantai 2. joulukuuta 2017
Joulukalenterin 2. luukku
Sangen synkkiä ja epäjouluisia kuvia, mutta halusin vielä hetken ottaa lumikuvia. Huomiseksi on jo luvattu vesisadetta :(
Noille jäille ei vielä ole asiaa hyttyselläkään.
Tuuli, tuiskutti ja keskellä päivääkään valoa ei ollut juuri tarjolla. Izalle tietysti sopii synkkä tunnelma mutta itse olisin kaivannut kuviin mieluummin hanget korkeat nietokset-fiilistä.
Noille jäille ei vielä ole asiaa hyttyselläkään.
Tuuli, tuiskutti ja keskellä päivääkään valoa ei ollut juuri tarjolla. Izalle tietysti sopii synkkä tunnelma mutta itse olisin kaivannut kuviin mieluummin hanget korkeat nietokset-fiilistä.
perjantai 1. joulukuuta 2017
Joulukalenterin 1. luukku
Blogi on ollut 2 kuukautta ulottumattomissani Googlen kirjautumisongelmien takia. Nyt ihan perinteisen joulukalenterin vuoksi sain taisteltua tämän taas käyttöön. Katsotaan kauanko välirauha tällä kertaa kestää?
Jos joulun alla liikkuu hiljakseen metsissä, saattaa huomata porojen ja muiden sorkkaeläinten olevan erityisen aktiivisina.
Niiden joukosta valitaan ne yksilöt jotka jouluyönä lähtevät pukin rekeä kiskomaan.
Jos joulun alla liikkuu hiljakseen metsissä, saattaa huomata porojen ja muiden sorkkaeläinten olevan erityisen aktiivisina.
Niiden joukosta valitaan ne yksilöt jotka jouluyönä lähtevät pukin rekeä kiskomaan.
lauantai 30. syyskuuta 2017
Uusia vaatteita osa II
Muistatteko Yukin preeriahatun jonka ostin vuosi takaperin seniorien mökkimiitistä? Se sai nyt viimein seurakseen sopivan leningin.
"Minä Keltaruusun kerran, näin mailla preerian. Vain hymyn kainon silloin, soi ruusu kaunehin...."
Kuules hiippari. Siirrytkö pois siitä tuuppimesta nukkea!
En oikeasti arvannut löytäväni tähän Prairie Posey-Blythen stockiin kuuluvaan hattuun sopivaa mekkoa mistään. Aloin miltei hihkumaan nähdessäni tämän myynnissä Hartsilapsissa.
Leningin tyyli on tismalleen oikea ja värikin sopii hatun kanssa yksiin. Pieni Talo Preerialla-kengätkin oli jo valmiina. Sääli vain että preeriamme on ehtinyt rumasti ruohottumaan.
"Kun luotansa pois lähdin, jäi kukka itkemään. Mutta onnellinen silloin en kai ollut minäkään..."
Ja taasko sinä hiippailet siellä nuken selän takana?
"Minä Keltaruusun kerran, näin mailla preerian. Vain hymyn kainon silloin, soi ruusu kaunehin...."
Kuules hiippari. Siirrytkö pois siitä tuuppimesta nukkea!
En oikeasti arvannut löytäväni tähän Prairie Posey-Blythen stockiin kuuluvaan hattuun sopivaa mekkoa mistään. Aloin miltei hihkumaan nähdessäni tämän myynnissä Hartsilapsissa.
Leningin tyyli on tismalleen oikea ja värikin sopii hatun kanssa yksiin. Pieni Talo Preerialla-kengätkin oli jo valmiina. Sääli vain että preeriamme on ehtinyt rumasti ruohottumaan.
"Kun luotansa pois lähdin, jäi kukka itkemään. Mutta onnellinen silloin en kai ollut minäkään..."
Ja taasko sinä hiippailet siellä nuken selän takana?
tiistai 26. syyskuuta 2017
Uusia Vaatteita osa I
Siitä riemusta että Hartsilasten foorumi palasi pitkästä unestaan, tilasin isoille tytöilleni hiukan lisää vaatteita. Melko kesäisiä keliin nähden, mutta jos tuleva kesä olisi edellista kauniimpi ja mekkoja tulisi käytettyä itsekunkin enemmän.
Piti kuvata uutta suloista mekkoa mutta huomasinkin kuvanneeni jälleen pelkkää Nonoa itseään. Ei mahda mitään. Valo oli niin kaunis ja Nonon katselusta tulee aina hyvälle tuulelle.
Yritin saada kuviin sekä matalan valon että kevyen aamu-usvan jotta saisin vähän lämmintä ja trooppista tunnelmaa mukaan, mutta lopputulos ei ollut ihan sitä mitä tavoittelin. Kamerani ja minä näimme hyvin eri asioita.
Tässä kuvassa mekon nätti yläosa tulee ehkä parhaiten esille. Tämä on mitoitettu Volksin isoille tytöille joten kerrankin vaate ei ole Nonon yllä ihan makkarankuori. Sukista olin kyllä hiukan huolissani. Saa nähdä pysyvätkö ne enää Dollfie Dreamin yllä oltuaan Nonon paksuissa jaloissa?
Mekko kokonaisuudessaan. Nyt valo alkoi muuttua jo turhankin kirkkaaksi.
Vähän varjossa.
Bonuskuvat:
Olen saanut uuden kuvausassistentin joka on muuttanut meille omia aikojaan.
Mourulainen on muhkea kollinroikale. Suoraan sanottuna lihava. Ei se ainakaan nälkää ole nähnyt. Luulen että se oikeasti kuuluu naapurin muonavahvuuteen.
" Mitä? Missä sinä näet jonkun lihavan?"
Piti kuvata uutta suloista mekkoa mutta huomasinkin kuvanneeni jälleen pelkkää Nonoa itseään. Ei mahda mitään. Valo oli niin kaunis ja Nonon katselusta tulee aina hyvälle tuulelle.
Yritin saada kuviin sekä matalan valon että kevyen aamu-usvan jotta saisin vähän lämmintä ja trooppista tunnelmaa mukaan, mutta lopputulos ei ollut ihan sitä mitä tavoittelin. Kamerani ja minä näimme hyvin eri asioita.
Tässä kuvassa mekon nätti yläosa tulee ehkä parhaiten esille. Tämä on mitoitettu Volksin isoille tytöille joten kerrankin vaate ei ole Nonon yllä ihan makkarankuori. Sukista olin kyllä hiukan huolissani. Saa nähdä pysyvätkö ne enää Dollfie Dreamin yllä oltuaan Nonon paksuissa jaloissa?
Mekko kokonaisuudessaan. Nyt valo alkoi muuttua jo turhankin kirkkaaksi.
Vähän varjossa.
Bonuskuvat:
Olen saanut uuden kuvausassistentin joka on muuttanut meille omia aikojaan.
Mourulainen on muhkea kollinroikale. Suoraan sanottuna lihava. Ei se ainakaan nälkää ole nähnyt. Luulen että se oikeasti kuuluu naapurin muonavahvuuteen.
" Mitä? Missä sinä näet jonkun lihavan?"
keskiviikko 6. syyskuuta 2017
Kokonainen Hattara
Jo aikapäivät sitten ostamani Minifee Hattara sai odottaa kasvoja ja manikyyriä hyvän tovin mutta nyt tyttö on kokonainen ja käyttökunnossa!
Ilman ripsiä, randomilla peruukilla ja yhtä sattumanvaraisilla silmillä. Mutta kyllä näillä alkuun päästään.
Luulin talon olevan täynnä Minifeen kokoluokan vaatteita mutta erehdyin. Nukenvaatteetkin venyvät jos niitä käyttävät pitkät tai leveät henkilöt.
Huomaa että valoa ei aurinkoisenakaan päivänä oikeasti enää ole. Heti kun suorasta auringonpaisteesta siirtyy sivuun, kuvat sinistyvät. Eipä sillä, tietynlainen mustikansininen on yksi väri jollaista peruukkia etsiskellään.
Pinkki versio. Tykkään hurjasti tuosta mohairista mutta se ehkä vaatisi kanssaan vahvemmat silmät?
Lisäksi nähtyäni tämän peruukin Saiman päässä en oikein tiedä sopiiko se kuitenkin paremmin Saiman mittoihin?
Mohairin kanssa ulkoilmassa tulee aina haasteita hallinnan suhteen. Panta pelastaa paljolta. Harmittaa ettei talossa ollut edes lainaksi sopivaa luonnollisemman sävyistä peruukkia. Näitä kuvia ottaessani tuli voimakas tunne että Hattaran peruukki saisi olla murretumpaa sävyä.
Pupuhupparin PITI olla oikean kokoinen mutta katin kontit! Ihan liian iso ja muhkea se on. Mutta talvi tulee tuota pikaa ja silloin saa vaatteissa olla volyymiä.
Vielä yksi supersininen kuva. En ole ajatellut sinistä Hattaran väriksi mutta näköjään saan miettiä asioita uudestaan.
Ilman ripsiä, randomilla peruukilla ja yhtä sattumanvaraisilla silmillä. Mutta kyllä näillä alkuun päästään.
Luulin talon olevan täynnä Minifeen kokoluokan vaatteita mutta erehdyin. Nukenvaatteetkin venyvät jos niitä käyttävät pitkät tai leveät henkilöt.
Huomaa että valoa ei aurinkoisenakaan päivänä oikeasti enää ole. Heti kun suorasta auringonpaisteesta siirtyy sivuun, kuvat sinistyvät. Eipä sillä, tietynlainen mustikansininen on yksi väri jollaista peruukkia etsiskellään.
Pinkki versio. Tykkään hurjasti tuosta mohairista mutta se ehkä vaatisi kanssaan vahvemmat silmät?
Lisäksi nähtyäni tämän peruukin Saiman päässä en oikein tiedä sopiiko se kuitenkin paremmin Saiman mittoihin?
Mohairin kanssa ulkoilmassa tulee aina haasteita hallinnan suhteen. Panta pelastaa paljolta. Harmittaa ettei talossa ollut edes lainaksi sopivaa luonnollisemman sävyistä peruukkia. Näitä kuvia ottaessani tuli voimakas tunne että Hattaran peruukki saisi olla murretumpaa sävyä.
Pupuhupparin PITI olla oikean kokoinen mutta katin kontit! Ihan liian iso ja muhkea se on. Mutta talvi tulee tuota pikaa ja silloin saa vaatteissa olla volyymiä.
Vielä yksi supersininen kuva. En ole ajatellut sinistä Hattaran väriksi mutta näköjään saan miettiä asioita uudestaan.
perjantai 18. elokuuta 2017
Viimeinen kesäpäivä
Nämä kuvat on otettu jotakuinkin viikko sitten ja vaikka kuvista niin voisi päätellä, ei silloinkaan enää oikeasti ollut lämmintä. Kuten ei koko kesänä.... Minulla on lämmön suhteen aika petetty olo tämän kesän kelien suhteen.
Mutta verrattuna siihen miten harmaata tänään on, oli tuolloin kyllä ihan kaunis keli.
Hetkinen... Mistäs tuo kusiainen ilmestyi?
Onneksi se ymmärsi häipyä.
Vastavaloon laiturilla.
Se oli siinä se kesä!
Mutta verrattuna siihen miten harmaata tänään on, oli tuolloin kyllä ihan kaunis keli.
Hetkinen... Mistäs tuo kusiainen ilmestyi?
Onneksi se ymmärsi häipyä.
Vastavaloon laiturilla.
Se oli siinä se kesä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)