Nuket Katsudoconissa

Jo viime keväänä, nukkejeni oltua esillä Taitokeskuksella, minulta kysyttiin halukkuutta tuoda nukkeja näytille Jyväskylässä järjestettävään Katsudocon-tapahtumaan.
Olin alkuun nihkeä koska con järjestetään ostoskeskuksessa ja pelkäsin nukkejeni turvallisuuden puolesta. Lopulta kuitenkin myönnyin. Tapahtuman pääjärjestäjänä toiminut Askarteluliike Pia tarjosi nukeille turvallisen paikan näyteikkunastaan ja kun sain tilaisuuden tulla itse paikan päälle nukkeharrastusta esittelemään (lue: nukeista saarnamaan ja omieni turvallisuudesta huolehtimaan) niin mikäpä siinä.

Koska tila oli hyvin rajallinen ja toinen harrastaja toi Pullippejaan esille, päätin ottaa näytteille valikoidun hartsiporukan, Azoneni Alisan ja Blythet. Pullip-perhettä tässä ikkunassa edustivat Dalit ihan vain referenssinä muihin Aasialaisiin keräilynukkeihin.

Kuvat ovat tosi huonoja. Kauppakeskuksen kirkkaat valot sekä nukkejen edessä ollut ikkuna tekivät paikasta vaikean kuvata. Mutta siinä ovat ylähyllyllä rinnatusten Bea, Hiiri, Satsuma, Lydia, Magdalena ja Vilperi.

Alisa ja Nono vieretysten esittelemässä keräilynukkejen kokoskaalaa. Moni kaunisteli Nonon isoutta, vaikka Lydia on ihan yhtä pitkä ja paksukin. Se vain ei istualtaan näyttänyt muhkeuttaan. Ne oli kuitenkin laitettava erilleen koska niiden kasvomuotoilu on niin tavatttoman erilaista että ne näyttävät oudoilta yhdessä.
Nonohan on hiukkasen yli 60-senttinen, eli ei edes mikään pitkä SD-nukke. Mutta olen iloinen että laitoin sen seisomaan. Monelle ensi kommennti oli "ai NOIN suuria ne ovat!".

Pikkutytöt olivat oikein hyvä esimerkki täysin stockista ja maltillisesti kustomoidusta nukesta. Tästä pääsin suosikkiaiheeseeni eli siihen, miten varomatonta nukkejen omin päin töhriminen kustomoinnin nimissä on. Koko viikonlopun hoin kaikille kuulijoilleni, käyttäkää malttia, ottakaa selvää, älkää hätiköikö. Nuken ostamisessa ja omistamisessa niin moni asia voi kuitenkin mennä pieleen.

Alarivin ryhmäkuva. Blytheistä ei niin moni kysellyt ja niillä oli ehkä hiukan syrjäinen istumapaikkakin. Tämän conin hiukan nuorempaan painotunut kohdeyleisö oli enemmän Pullipeista ja hartseista kiinnostunutta.

Mutta onhan se ollut jo aiemminkin tiedossa että Blythen hienouteen tarvitaan jo vähän pidemmälle kehittynyt nukkeaisti. Sen omituinen viehätys vaatii harrastajalta enemmän kuin helpommin lähestyttävät nuket.

Mutta ei hätää, minä esittelin kyllä kaikille Blythetkin, olivat he sitten kiinnostuneita tahi eivät. Minun tapani luennoida on ryöpyttää kuulijalle faktoja kunnes hän spuglaa. Viereisen pöydän korupajaa pitänyt toimihenkilö oli jo pariin otteeseen aika liki kuultuaan saman paatoksellinen nukkeselostuksen ehkä viidesti peräjälkeen. Pelkään hänen saaneen jotain traumoja.

Koko ikkunani. Viikonlopun ainoa tapaturma oli kohdannut Satsumaa perjantain ja lauantain välisenä yönä kun se oli hyllyä siirrettäessä keikahtanut. Satsu itse oli vahingoittumaton, kaatuihan se Bean syliin mutta sen asuun olennaisesti kuuluva metallinen pääpanta oli kadonnut. Kyseinen koru on aitoa antiikkia ja kuuluu hahmolle olennaisesti. Toivon siis sen olevan jemmassa jossain Bean helmojen alle eikä kadonneen iäksi.

(Eikö upouusi Partyliten kynttilälyhtyni ole suuremmoinen?)
Nuket lähtivät esille torstaina. Minun piti mennä paikalle lauantaina. Perjantaina iski kriisi siitä, että pitäisikö minulla olla tarjota kiinnostuneille tilaisuus katsoa ja koskea nukkeen lähempääkin? Näyteikkunan nukkeihin kun ei niin vain kajottu.
No, kotiin oli jäänyt 4 nukkea. Velttovartaloinen ja raskaan peruukkinsa vuoksi päälakeaan pudotteleva Dede ja täysin ilkosen alaston Viuhka jäivät vaihtoehdoista pois myös siksi, että olivat niin pieniä.Myrtti ja Iza taas olivat sitä oikeata MSD-kokoa mutta mutta... Myrtillä on ihastuttavat kasvot ja kaunis pää, mutta spagetinveltto vartalo joka ei pysy oikein mitenkään asemissaan. Izalla taas on tympeä meikki mutta napakka, tiukka kroppa. Eri pää eri kroppaan ei värierojen vuoksi toiminut vaikka molemmat nuket ovat valkoihoisia.
Lopulta tukkaani aikani revittyäni päädyin Izaan. Sillä on niin hyvä, ryhdikäs vartalo joka seisoo kämmenellä ja se ei ole sellainen nukke jonka kohdalla joku pikku tapaturma olisi mikään kuoleman paikka. Lisäksi sen vampyyrihahmo eroaa kivasti muista nukeistani.

Eh heh heh.... Eiväthän kriisit siihen loppuneet! Tajusin samaisena perjantaina että kaikki fiksut ja hauskat MSD-kokoiset vaatteet olivat menneet nukkejen yllä vitriiniin. Piti repiä siitä mitä oli jäljellä. Vaatteiden vaatimuksena oli että niistä oli helppo esittää niveliä, mikään pikkuosa ei putoaisi vahingossa eikä nukke vilauttaisi missään tilanteessa.
Minulla on paljon valkoisia nukenvaatteita jotka eivät tietenkään käy sitruunankeltaiselle Izalle. Lopulta kiskoin sen ylli Millyn neuloman ja Pullip-kokoisena ostetun villapaidan jota yleensä käyttää Satsuma. Se olikin mustien kenkien ja housujen kanssa yllättävän kiva. Izan nätti napa jäi näkyviin mutta tiukka paita ei noussut siitä pidemmälle ja vyötäröjointtia ja kuminauhoja oli helppo esitellä. Asu ei ehkä ollut kovin cool tahi cosplay, mutta erinomaisesti se toimi koko viikonlopun.

Lauantaina oli tila täpärässä ja jouduin toimimaan limittäin pukuilijoita kuvanneen valokuvaajan kanssa. Mutta sopu antoi sijaa ja kaiketi nukeista kiinnostuneet ikkunani löysivät?

Lauantaina Iza kohtasi heimolaisensa! Toinenkin Dollzone oli liikkeellä. Komea tanni muukalainen, kulkija juureton oli Izasta erittäin merkillepantava. Syvempään tuttavuuteen ei kuitenkaan päästy ja muukalainen pääsi jatkamaan matkaa kaikki veret suonissaan. (Dollzonen näiden tietyn ikäisten MSD-nukkejen nenä on muuten niin rakkautta!)

Conin maskotti Katsu-chan johtamassa pukuilijoiden paraatia. Hahmo oli tosi toimiva ja onnistunut. Se toimisi varmasti hienosti nukkena. En tosin tiedä kuka hahmon oikeudet omistaa ja kenen luomus se on?

Vaikka Katsudocon on kohtuullisen pieni ja kevytohjelmainen con, olivat pukuilijat satsanneet tosissaan ja monta oikeasti hienoa pukua tuli viikonlopun aikaan bongattua.

Vaikka nuket jäävät näytteille vielä muutamaksi päiväksi, on yksi jota ei voi jättää. Linnetin kuvamaratooni jatkuu yhä. Tässä seuraamassa cosplaydeittiä jossa Hetalian Tanska löysi sielunkumppani Attac On Titanin Levistä.

Ehhhh.... Käytkö sä useinkin täällä?

Irtosormiavaimenperä. Kiva...

Loppupäätelmänä voidaan todeta että kivaa oli. Terveisiä tutuille nukkeilijoille joista osan tapasin nyt ensimmäistä kertaa. Toivon että minusta oli hyötyä niille uusille nukkeilijoille jotka vielä pohtivat harrastuksen aloittamista.