Se on siinä ja tässä joko on ruska vai eikö ole? Metsän yleisväri muuttuu koko ajan enemmän vihreästä kohti kellertävää.
Joissakin kuvissa Hiiren ulkonevat nännit häiritsevät enemmän kuin toisissa...
Mukavan känkkyräisiä suokoivuja. Kuin tehty nuken istuttavaksi.
Välillä harmaampaa, välillä vihreämpää. Metsän valo elää jatkuvasti.
Lehdet jo rapisevat varvuista mutta mustikoita riittää ja ne ovat suuria.
Iso mäntypistiäisen tai minkälie toukka taiteellisella kiepillä.
Hiiri katoaa taustaan.
Bonuskuva: Meillä on viimeinkin nukkerintamalla jotain tekeillä!
Vuosia käyttämättä kaapissa lojunut ja kipeästi huollon tarpeessa ollut Resinsoulin vartalo saa viimeinkin pään itselleen! Nappasin Hartsilasten foorumilta harvoin tarjolla olleen Resinsoulin Ming-pään edullisesti. Tämä lienee kokonaistaloudellisin keino saada nukkepolte hellittämään.
Ming on Resinsoulin kentauri josta olen haaveillut, tosin tummana tannina jo kauan. Voi olla että yritän napata tällekin hahmoon kuuluvat sorkat jostakin.
Mukavaa rakennella pitkästä aikaa uutta tyyppiä. Vieläpä sellaista jonka persoonasta ei tiedä etukäteen yhtään mitään. Mitään ei ole suunniteltu ennakkoon.
Mullekin piirasta! Pakkasessa olis mustikoita mutta meidän perheen leipuri lähti reissuun. :/
VastaaPoistaMalttaakohan Hiiri laittaa napaa piiloon syyssäiden tullessa? Törrötyksestä päätellen taitaa olla jo vilpoisaa. ;)
Viides kuva on aivan upea!