Rakukurssin satoa

Raku on vanha japanilainen koristekeramiikantekotapa jossa keramiikan pintaan saadaan kuvioita paitsi lasittamalla, myös sytyttämällä uunista otetun, kuuman keramiikkaesineen ympärillä lastuja tai olkea tuleen ja tukahduttamalla liekit jolloin työ savustuu. Rakulle tyypillisiä ovat hehkuvat värit, säröille "räjähtänyt" pintalasite ja musta savustettu pinta kontrastina kirkkaille väreille.
Rakussa lopputulos on varsin pitkälle yllätys. Samasta savesta tehdyt, samassa uunillisessa kuumennetut esineet voivat silti olla keskenään erilaisia. Japanilaiset rakastavat rakua ja kokevat että nämä jännittävät epätäydellisyydet juuri tekevät rakuesineistä niin täydellisiä.
Pidän kovasti rakutekniikasta, mutta aina välillä käy mielessä että vähän vähempikin jännitystä riittäisi. Nyt yllätyksiä tuotti käyttämäni punaruskea savi joka päätti itsekseen ettei toista sinisiä sävyjä lainkaan. Sain siis reilusti erilaisia ruskeita asioita. No välillä näin.

Rakumetso on oikeastaan vitsi. Juttu on siis niin, että kaikki käsityöläiset tahtovat olla hienoja taiteilijoita eikä kukaan kehtaa tehdä tavaraa turisteille. Turistit taas tahtoisivat kovasti ostaa niitä turisteille tarkoitettuja matkamuistoja.
Tässä kaupungissa valoi eräs savenvalaja vuosikymmeniä Keski-Suomen maakuntalintu metsoa ja nyt hän on kaikkien pettymykseksi lopettanut. Meitä oli parikin paikallisen Taito-Shopin entistä myyjää kurssilla ja kurillamme ideoimme uutta turistihittiä. Epäilen kyllä että näin pillastunutta korpimetsoa ei kukaan tahtoisi tuliaiseksi mistään...
Metson punaisissa osissa on peruspunainen lasite ja loppu metso on savustettu mustaksi.

No niin. Kettuterriereitä on tullut tehtyä. Tämä taitaa olla kymmenes eri materiaaleilla toteutettuna. Tämä onnistui ihan hämmästyttävän hyvin vaikka häntä onkin liian paksu kokonaisuuteen nähden. Asento on kuitenkin minusta onnistunut.

Teepurkki on lasittamaton ja savustamaton. Siihen on sulatettu hevosen jouhia purkin ollessa suoraan uunista tullut ja tulikuuma. Jouhi hiilestyy pintaan koskiessaan ja syntyy salamaa muistuttavia kuvioita.
Purkin kannella nukkuu kissa jonka pinnassa on vaalea, säröillyt lasite. Kansi on muualta savustettu mustaksi.

Pullip-kokoinen meditaatiolammikko päätti vastustaa kolmeakin siihen siveltyä sinistä värikerrosta. Vati on lähinnä limaisen ruskea.

Petoeläin on lasitettu oranssilla lasitteella ja sen selässä on kerros valkoista särölasitetta. Tässä työssä lasite vetäytyi jännästi kokoon paljastaen aika isojakin mustia alueita. Säröjä en kuitenkaan saanut siinä mittakaavassa kuin olisin ehkä halunnut.