Hylätty kampus

Jyväskylä on surullisen kuuluisa arkkitehtuuristaan. Kaupunki kärsii yhä siitä että Alvar Aalto teki täältä käsin suuren osan työuraansa. Kaupunki ja lähiseudut ovat täynnä arkkitehtigurun "mestariteoksia". Taloja joissa on krooninen kosteusvaurio koska katto on harja alaspäin, asuintaloja joiden eksoottisten kulmien vuoksi ikkunat eivät aukea ja niin edespäin. Jyväskylän kaupunginteatterin ison näyttämön katsomossa on muutaman penkin kokoinen kohta johon ääni ei näyttämöltä vain tule, pidettiin siellä kuinka kova meteli hyvänsä. Emmekä edes puhu näyttelijöiden pukuhuoneiden sisätilaongelmista. Muutoksiahan ei saa tehdä kun kyseessä on Suuren Suomalaisen Arkkitehdin kädenjälki.
Alvar Aallon vaikutus näkyy erityisesti Jyväskylän Yliopiston alueella. Se on valittu maailman kauneimmaksi kampukseksi. Se onkin kaunis mutta moni rakennus on aika kröhöm, vaivainen. Paikkakuntalaiset tietävät alueen elättävän huomattavaa joukkoa katonkorjaajia ja saneeraajia. Myös uudempi rakennuskanta on saanut vaikutteita Aallon kädenjäljestä joka on jalostunut suorakulmaiseksi kaupunkifunkikseksi. Rumaa mutta tarkoituksenmukaista ja yleensä hyvin huokeata.
Tämä alustus selvittää, miten on mahdollista että ahtaassa kaupungissa ja täyteen sullotussa yliopistossa on kokonainen kortteli rakennuksia tyhjillään. Mattilanniemen kampuksen rakennukset ovat seisseet noin vuoden tyhjillään akuuttien sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennukset ovat melko tuoreita, 1980-luvun alussa valmistuneita ja ne on suunnitellut Arto Sipinen. Alue on itsessään hyvin kaunis rantamaisemineen ja isoine nurmikenttineen. Mattilanniemen laitoksissa opiskelivat muun muassa yhteiskuntatieteilijät ja taloustieteilijät. Siellä oli hyvin kaunis sisäpihan suihkulähde ja ehkä kaupungin hienoimmat kuunliljaistutukset. Nyt koko rakennuskompleksi on tyhjä ja hylätty.
Tuntuu pelottavalta seistä tyhjien, suurten rakennusten välissä ja kuunnella kiireisiä askelia joita ei kuitenkaan kuulu.

 No nukkea siellä saattoi kuvata rauhassa. Vaikka nurmialueilla oli päivää paistattelevia ihmisiä, ei rakennusten välissä liikkunut kuin tuuli.

No samalla tuli todistettua että spagettijalkaisiksi syytetyt Resinsoulin nuket seisovat kyllä välillä vaivatta omine jalkoineen.

Jyväskylän julkisen hallinnon puolella eivät istutukset ole ihan top kolmessa tärkeyslistassa, mutta täällä on hyvin kauniita varjopaikkojen itstutusryhmiä.

Mitä Mattilanniemen kampukselle sitten tapahtuu? Sitä ei taida vielä kukaan tietää. Kaupunki tahtoo purkaa sen ja rakentaa tilalle pukumiesten lasikerrostaloja. Yliopisto inttää että tilat ja tontti on heidän ja he tarvitsevat uudet tilat. Museovirasto on ärähtänyt että alue on oman aikansa lapsi eikä sitä saisi purkaa vaan se pitäisi kunnostaa. Miten sitten sokkeliton tasakattorakennus muutetaan sisäilmaltaan terveeksi, sitä ei kukaan tiedä.
Jos tahdotte nähdä harvinaisen hylätyn yliopistoalueen, se on helppoa. Mattilanniemi on Jyväskylän ohittavan motarin vieressä, siinä kiinni. Pohjois-eteläsuunnassa liikkuva ja Jyväskylää ohittava löytää siitä kauniin taukopaikan. Liittymä on turvallinen, siellä on uimaranta ja kauniit maisemat.

Ihan lähinnä rantaa sijaitsee valkoinen hotelli Alba jonka takaa lähtee monista Jyväskylä-kuvista tuttu silta. Taustan valkoinen rakennusrykelmä on Yliopiston tuoreempaa rakennuskantaa ja nykyarkkitehtuurin ystävälle näkemisen arvoinen sekin. Rantaa pitkin kulkee Rantaraitti-niminen kävelytie jolta aukeaa monta kaunista maisemakohtaa itse kaupunkiin. Jyväskylä on kaunis kaupunki sellaisen silmään joka löytää viehätystä vähän rujommastakin kauneudesta.