Let´s play tag!

Sain Spicalta Spicasmagoria Extreme-blogista haasteen, jossa esitetään tiukkoja kysymyksiä hartsiharrastuksesta. Kiitos Spica! Rakastan haasteita. Ne tuovat vaihtelua sekä bloggaajalle että lukijoille.

Tästä lähtee:
Kuka oli ensimmäinen nukkesi? Onko hän/se vielä sinulla?

 Satsuma. MsDoll elf-Pan on ensinukkeni ja se/hän on minulla yhä.
Olin pitemmän aikaa selaillut hartsinukkeja ja kokenut ne jotenkin vaikeasti lähestyttävinä. Moni oli kopean näköinen ja osa epämiellyttävällä tavalla ylikauniita. Sitten aloin ihastella muutamien tinyjen kuvia ja aika nopeasti löytyi muutamia minua miellyttäviä nukkeja. MsDollin mystinen "nuket myynnissä tuolloin tällöin"-systeemi sai minut silloin luulemaan nukkejen olevan loppuunmyyty. Kun seuraava myyntiaika sitten yksi kaksi alkoi, en epäröinyt. Mikä olikin hyvä. MsDoll on yhä vaikeasti tavoitettava firma ja monia sen nukkeja ei saa kuin ajoittain jos silloinkaan. Satsuma on minulle yhä hyvin tärkeä. Raukka on odotellut uutta faceuppiaan jo ihan liian kauan. Siksi hän saa vähemmän kuvausaikaa kuin ansaitseekaan.


Kuka on suosikkinukkesi? 

Tiukka kysymys. Voisin oikeastaan vastata että aina se nukke jota kulloinkin kuvaan. Minulla on tapana ihastua nukkeihini uudestaan ja uudestaan kun näen, miten kauniita ne ovat.
Muutamilla on kuitenkin erikoisasemaa syystä tai toisesta. Satsuma joka oli se ensimmäinen. Lydia joka oli ensimmäinen SD ja Hiiri, jonka katson aloittaneeni hartsinukkeiluni toisen aallon.
Hankin 4 ensimmäistä nukkeani vuosina 2009-2010. Sitten tuli pitkä jakso jolloin touhusin aktiivisemmin Pullippien kanssa. Mietin jopa hartsisteni myymistä kun koin niiden istuvat täällä turhan panttina. Ajattelin kuitenkin antaa hartseille vielä tilaisuuden ja tilasin Resinsoul Rongin harmaana, nuken jota olin ihaillut kovasti. Tuli Hiiri ja sen perään yhtenä rykelmänä vielä neljä muutakin nukkea. Hartsikiinnostus palasi kuin tulva-aalto.

 Minkä nuken haluaisit ostaa seuraavaksi?





Doll Chateaun Alma on ollut hartsiostoslistani kuningatar julkaisustaan lähtien. Nyt tosin saattaa olla että sen ohitse pakko-ostoslistassa kiilaavaat Blythe Rei Ayanami ja Dollfie Dream.
Olen viime aikoina viehättynyt kovasti animekasvoisista nukeista, joten myös SQ-Labin kaunottaret sekä isommat Azonet ovat mielenkiintoni kohteina myös. Suunnitelmat vellovat vuoroin suuntaan ja toiseen.

Nopeasti! Olet saanut 800$ ( noin 575 euroa) ja sinun täytyy valita nukke johon käytät rahat tai et voi saada sitä enää koskaan! Minkä nuken valitset?




Siispä ei aikailla! Den of Angelsin myyntipalstalla on jo pitkään kaupiteltu aikapäivät sitten loppuunmyytyä baked skin-ihoista Bluefairyn May Valentinea jonka teaser-kuvan firmalta näette yllä. Kyseinen nukke on käytetty mutta virheetön. Hintapyyntö on minun makuuni suurehko, mutta jos summan käytöllä olisi hoppu niin mitäpä sitä silloin pihtailemaan. Tyytyväisiä ovat sekä myyjä että ostaja jos kaupat tehdään vitkastelematta.
Pohdin pää savuten silloin kun tannit Bluefairyt tulivat myyntiin että ostako vaiko enkö? En ostanut eikä jälkikäteen harmittanutkaan. Mutta en yhtään pistäisi pahakseni vaikka joskus kyseisen nuken järkihintaan saisin hankittua.

Nopeasti! Olet yhtäkkiä saanut tarpeeksi rahaa ja sinun täytyy valita nukke johon käyttää rahat tai sitä ei voi saada enää koskaan! Mutta tällä kertaa sinun täytyykin hankkia nukke jollekin toiselle! Kuka saa nuken ja minkä nuken hankit hänelle?

 

 Hankin kotoko-kirakirahikaru-blogin pitäjälle Mamikohimelle Rosettes School of Dollsin pitkäsäären, koska vaikuttaa siltä ettei hän saa aikaan hankkia sellaista itse ja minä niin kovin tahtoisin nähdä niistä enemmänkin omistajakuvia.

 Odotatko tällä hetkellä saapuvaksi mitään nukkea, päitä tai vartaloita? 

Noup. Olen ollut jo liian pitkään ihan varaton. Tuoreella yrittäjällä ei ole palkkaa, pelkkiä menoja. Toivon että tilanne korjaantuisi tämän vuoden kuluessa, mutta vähän kyllä vaikuttaa siltä että olemassaolevilla joudutaan pärjäämään vielä jatkossakin.

Vaikuttaako kukaan nukeistasi siltä, että se pitää sinusta niin paljon että on suorastaan hullaantunut sinuun?
Vaikuttaako kukaan nukeistasi siltä että ne eivät pidä sinusta tai jopa vihaavat sinua?

 Lydia ainakin näyttää aina yhtä tympeätä naamaa. Se ei ainakaan koskaan ilahdu minusta, jos nyt ei mistään muustakaan. Minä puolestani olen aivan lääpälläni tähän hapannaamaan.

 Montako hahmoa tarinassasi esiintyy (jos sinulla on tarina)?

Luovuin tarinasta jo kauan sitten. Koin sen rajoittavana tekijänä. Nykyisin on paljon rattoisampaa kun nuket luovat itse tarinaansa sitä mukaa kun toisiinsa tutustuvat.


Mikä oli kaikkein kallein nukkesi silloin kun hankit sen, jos mukaan ei lasketa tavaroita jotka ostit sille erikseen? 

 Nonohan se. Muut eivät pääse samoihin lukuihin likikään. Jo pelkkä pää maksoi tavallisen nuken hinnan vaikka sain sen todella edullisesti ja vieläpä Usasta Suomeen ilman muita kuin kotimaan postikulut.

Mikä nukkesi saapui nopeimmin?

 Minulla on muistikuva että Vilperi saapui minulle jo reilusti ennen osamaksun loppuunsaattamista. Huippulaadukkaista karvaperuukeistaan tunnettu Sweet Neat on kuuluisa nopeista toimituksistaan mutta silloin kyllä yllätyin.

Mikä on suurin nukkesi? 

 Nono on noin 60-senttisenä ja rotevana sekä pisin että painavin nukkeni. Lydialla on hiukkasen sirompi vartalo ja paria peruukkikokoa pienempi pää vaikka sekin on SD-kokoinen.

Onko sinulla yhtään kieriväisiä päitä? Jos on, onko niillä mitään mahdollisuuksia saada pian vartaloa? 

Ei ole. Pyrin välttelemään irtopäitä sillä en ole erityisemmin ihastunut hybrideihin vaikka niitä talossa muutama onkin. Ihannetilanne sopivuuden ja värimätsin kanssa on että saa hankittua pään ja vartalon samaan syssyyn.

Onko yhtään irrallisia vartaloita ilman päitä?

Ei enää. Täällä lojui pitkään hylätty Resinsoulin Mei-kroppa, mutta onnistuin saamaan sille pään viime syksynä. Nyt Myrtti on kokonainen Resinsoul jolla on Ming-pää Mein kehossa.

Onko sinulla yhtään extra-silmiä, joita ei ole millään nukella käytössä? Jos on, kuinka monta paria?

En edes itse kehtaa laskea, monetko irtosilmät täällä rullailee. Iso laatikollinen niitä on. ja melkein kaikki vihreitä. Kiellän ehdottomasti ostaneeni näin monet silmäparit muutamaa nukkea varten.


Onko sinulla yhtään extra-peruukkia, joita ei ole millään nukella käytössä? Jos on, montako? 

Niitäkin löytyy. Valitettavasti minulla on eniten koon 8-9 peruukkeja joita käyttävät pienemmän SD-päät ja Dalit. Eikä minulla ole kuin Lydia ja yksi Dal joille peruukkeja voi vaihdella. Koska Lydia inhoaa peruukkileikkejä, on kaljulla Dalillani Marettilla tyrmäävä peruukkivarasto. Jos ikinä hankin lisää sitä peruukkikokoa käyttäviä nukkeja, niin pastellivärisiä peruukkeja sitten löytyy koko sateenkaari lävitse. Se on voi voi jos nukke on mustaa polkkatukkaa suosivaa tyyppiä.

Onko mitään, mitä et koskaan ajatellut hankkivasi nukkeharrastuksen tiimoilta, mutta myöhemmin annoit periksi ja hankit? 

SD-nuket olivat minun makuuni alkuun ihan liian suuria enkä edes vilkaissut niihin päin tahtomismielessä. Sitten tapahtui jotakin kummallista ja hankin ehdoin tahdoin SD-kokoiset kengät. Pian sen perään tuli SD-kokoinen pää ja jossain välissä myös vartalo. Nykyään olen ihan myyty kolhoihin ja mötikkämäisiin isompiin hartsinukkeihin. Niissä on jotakin liikuttavaa.
Nukkehommissa on parempi olla sanomatta ikinä mitään varmaa.


Onko sinulla muita kuin BJD-nukkeja? 

Tuota noin... on niitä jokunen.
Pullipit tulivat jo ennen hartseja. Minulla on niitä vähintään yksi jokaiselta julkaisuvuodelta. Vuosi 2013 oli todellinen nukkelamavuosi ja sen vuoden anti on pelkkä toistaiseksi nimetön MIO-Isul.
Blythejä minulla on kaksi, Azoneita ja LPS-Blythejä yksi kumpiakin sekä muutama Monster High.

Kuvassa vasemmalta ylärivistä alkaen: Pullip Street, Pullip Batgirl, Monster Highit Roller Maze-Frankie ja CoM-Skeleton sekä Blythe Primadolly Paris nimeltään Edie.
Alarivissä Azone Alisa Day of May, Dal Maretti LPS-Blythe vierellään sekä hartsinen Doll Chateau Ada.

Minulla on myös aika liuta muita nukkeja jotka eivät varsinaisesti kuulu tämän blogin aihepiiriin. Koska keräilyharrastus se on nukkeilukin ja aina välillä blogissa vilahtaa muutakin rompetta kuin nukkeja, tässä pikasilmäys muualle.
My Little Ponyjä nyt on kaikkialla. Tässä G2-poneja, pari G3-ponia ja Ponyvilleä, osa kettuterrierikokoelmaa sekä muutamia itse tehtyjä taiteilijanukkeja, antiikkinuken reproduktioita sekä kotimaisia vanhempia lelunukkeja.

Mikä on viimeisin nukkeihin liittyvä ostoksesi? 

Minulle tulee kimppatilauksen mukana kuminauhoja joita on kaipailtukin kovasti yhdelle jos toiselle nukelle. Samassa kimpassa tulee pari vaatekappalettakin.
Ostin myös ihan vasta figuurikaapin johon saattaa ennen figuurihnkintoja majoittua muutama nukkekin.


Minkä oletat olevan seuraava nukkeihin liittyvä ostoksesi? 

 Toivon löytäväni lisää MSD-vaatteita kotimaisesta tarjonnasta. Tai sitten sopivan kimpan josta tilalta.

Mikä oli viimeisin nukkeihin liittyvä ostoksesi, joka saapui postissa? 

Sweet Neatilta tilattu mohairinen peruukki Viuhkalle eli Doll Chateaun Adalle taisi olla edellinen nukkeposti.


Mikä oli viimeisin nukkeihin liittyvä ostoksesi, jonka ostit fyysisesti, ihan henkilökohtaisesti? 

Ihan viimeisin on tuo figuurivitriini josta tulee ensialkuun nukkejemma. Nukkevitriinissä istutaan jo kylki kyljessä hyvin epämukavasti.

No niin, tunnustapa jokin salaisuus BJDistäsi jota kukaan ei tiedä!! 

Saatan vihoitella nukeilleni jos ne eivät asetu sellaiseen poseeraukseen kuin tahtoisin. Komentelen niitä myös kesken kuvausten ja yritän käskyllä saada ne seisomaan ryhdikkäämmin. olen luokattoman laiska huoltamaan nukkejani joten useampikin saisi olla kireämpään stringattu ja paremmin suedattu.

Haastan mukaan Mamikohimen silläkin uhalla että hänellä on kiireinen kevät. Jos johonkin väliin ehtisi heittäytyä intiimiin tunnustamiseen, jookos? Myös kaikki muut kiinnostuneet saavat vastata, mitä useampi sen hauskempaa! Kertokaa minulle jos lähdette haasteeseen mukaan, niin tiedän käydä lukemassa vastauksianne.

Adventurer´s Clubin maaliskuu

Adventurer´s Clubin maaliskuun haaste oli Wilderness.




Koimme Alisan kanssa tämän haasteen vaikeana. Mitä villiä meidän naapurustosta löytyisi? Pelkkä luonto ei oikein tuntunut riittävältä vaikka suora käännös kaiketi kairaa tai jänkhää tarkoittaakin. Hirviä haaveilimme, mutta ne eivät osoittautuneet yhteistyöhaluisiksi.

 Joutsenet palasivat parahultaisesti villiä luontoa esittämään, mutta osoittautuivat ikävän yhteistyökyvyttömiksi.

Heinäsorsissa ja telkissä olisi löytynyt ja ne olivat yhteistyöhaluisia, mutta minusta ne eivät olleet kyllin villejä.

Päädyimme lopulta rajoittamattomaan Muuramenjokeen sellaisenaan, ilman lintuja. Ei tämä kyllä ehkä kovin villiä ole...

Tyhmät joutsenet.

Figuurivitriini

Tänään tuli lämmityspellettien kylkiäisenä paikallisesta halpahallista hankittua hieno heräteostos!

Pikkuinen lasiovilla varustettu pöytähyllykkö oli hintalappuhintana 29€. Pohdin hetken sen ainokaisen äärellä, päätin ettei tuo nyt niin kallis ole ja otin mukaani. Ilahduin kovasti kun kassalla hinta putosi vielä kympillä.

Alle kahdenkympin kapineeksi tuo on aika sievä. Kevyt ja heppoinen tietenkin, mutta koriste-esineille ei mitään massiivista tarvitsekaan.
Tuo väri mietityttää vielä. Ravistunutta lautaa on meidän pihassa näkyvissä yllin kyllin. Siinä ei ole erityistä viehätystä. Lisäksi figuureille jonkun muun värinen tausta voisi olla paremmin esiin tuova? Nuo taustalevyn vaaleat läiskät ovat eteenkin ikävä näky. Jos maalaisi kaapin akryyleillä, voisi tehdä sen sisätiloissa... Pitää miettiä asiaa.

Yläkuvassa vitriini on aika muhkean näköinen. Oikeasti se on pieni. Mitat ovat 47*40*18. Feikkinendoni Miku esittelee todellista kokoluokkaa. Se onkin tällä hetkellä talouden ainoa oikea figuuri.

Lumi-Miku söpöilee. Katselen sitä boksissaan usein ja mietin miksen kuvaa sitä useammin? Sitten otan sen pois laatikostaan ja saan raivokohtauksen irtoilevien ja lattialle pomppivien osien kanssa. En ikinä aio ostaa ainuttakaan figuuria lisää jonka mukana tulee irtoavia tai vaihdettavia palasia. Kokonaan kiinteät ovat paljon turvallisempia.

Viimeinkin Clawdeen

Sain viimeinkin hankittua pitkään haaveilemani Clawdeenin! Olen hirveän mielissäni. Ensin Howleen, nyt Clawdeen. Koko susiperhe on kohta kotona.

Pidän kovasti Clawdeenin hahmosta. Hän on vahva sekä luonteeltaan että voimiltaan. Ei mikään piipittävä neiti. Lisäksi hänellä on iso perhe jonka paineissa hän sulavasti luovii. Hieno hahmo ja erittäin hyvä roolimalli. Clawdeen ei ole edes seurustellut kenenkään kanssa sarjan aikana. Ainoa uros joka häntä on tietääkseni kiinnostanut osoittautui Draculauran isäksi ... Clawdeen on itsenäinen nainen.

Moni Clawdeen-versio on ollut makuuni joko liian meikattu tai muutoin överi. Tämä New Scaremester-versio miellytti minua siksikin, että sillä on lyhyt tukka. Voi olla että hankin perinteisen, kiharatukkaisekin Clawdeenin joskus, mutta tämä on hyvä alkuun.

Pidän myös paketin kuvasta ja sinisestä väriteemasta. Ei aina sitä pinkkiä. Nukke myös katsoo rohkeasti ohi katsojan, ihan kuin ei oikeasti kiinnostaisi. Kuten kiireinen oppilas ainakin. Tällä hetkellä Monster High-nukeilla on mielestäni tyylipuhtain design sarjana ja tyylikkäimmät laatikot joita on ilo katsella. Luulen että moni juttu näissä aukeaa oikeasti vasta isommille nukkeilijoille. Esimerkiksi tuo Clawdeenin vaatteissa, koruissa ja boksidisainissa toistuva vetoketjuteema on hyvin ideoitu.

 

Ulkoma paketista. Nyt alkaa löytyä kritiikin aihetta. Ensinäkin, mihin on kadonnut Monsterien kuuluisa loistava seisominen. Juttu joka nostaa niiden laadun yli tavallisten lelujen. Se loistokas tasapaino? Kyllä tämäkin seisoo, mutta ei ihan pienellä vaivalla.

 Hiukset on kovitettu kivikoviksi. Kampaus pysyy vaikka nukella tekisi mitä. Mutta mukana tullut harja on lähinnä vitsi. Itse tykkään kovasti että nuken look ei pienestä tärvelly mutta tiedän että moni nukkeilija tahtoo nukelleen käsiteltävät hiukset.

Tätä nukkea ei myöskään ole tarkoitettu riisuttavaksi. Mekko ei pysy ylhäällä ilman takkia ja takki on ommeltu kiinni leninkiin. Eli ompeleita pitää ratkoa jos nuken tahtoo riisua eikä asua tahdo voida sen jälkeen enää käyttää.

Muutoinkin takki on niin jäykkä, etteivät Clawdeenin kädet liiku kovin ihmeellisesti. Jostakin syystä muutenkin tuntuu, että varhaisempiin Monstereihin nähden nivelissä ei enää ole niin paljon liikkuvuutta. Tämä voi toki olla myös kuvitelmaa tai takin aiheuttamaa?

Muutoin tuo on kauhean nätti. Ihon sävy on tumma mutta pehmeän sävyinen ja meikki on Clawdeeniksi kohtuullinen. Minusta ihmissudella nuo kissapedonpilkut ovat huvittava yksityiskohta. Huomatkaa ne myös luomilla.

Clawdeen dataa. Ennen Monsterien mukana tuli ruumisarkun muotoinen läppäkänny, nyt hautakivimäinen kosketusnäyttöluuri. Kehitys kehitty.

Huomatkaa tuo näppäilyyn taipunut etusormi.

 Moro sisko!

Howleen on pikkusisarena lyhyempi ja hänen ihonsa on vaaleampi.

Hetkonen.... Onko tuo MINUN vyöni?

Grrrrrrrrrr!!!! Tule ottamaan se jos uskallat!

Jolien rantaunelmat

Kelit ovat masentavia eikä tahdo saada kuvattua ulkona eikä sisällä. Jolie istui työpöydälläni odottamassa pukunsa korjausompelua joten lavastimme tuokion meren äärellä.

Kaipaako kukaan muu kesää? Tuntuu kuin kuvausmotivaatio on tipotiessään, kun vaihoehdot ovat hämärät kuvat tai salamakuvat.

Onneksi Jolien (ja monen muun Pullip-perheen jäsenen) värit tulevat hyvin esiin salaman valossa.

Jostakin syystä taas näyttää, että aiemmin terävät kuvat muuttuvat rakeisiksi blogiin siirrettyinä. toivotaan että tämä on vain kirjoitusalustan ongelma ja lopulliset netissä näkyvät kuvat ovat kirkkaita. Johan bloggeri on taas toiminutkin tovin moitteitta.

Mikä tahansa millä saa ajatukset pois märästä maaliskuusta on nyt paikallaan.

Kuvausalueen reunamilla tapahtuu...

Iippa, voitko mennä näyttämään kuolleelta jonnekin muualle?

Eli kuten nähtiin, arki tavoittaa aina vaikka miten yrittäisi sitä paeta. Oi voi.

Alisa Adventurer´s Clubiin

Adventurer´s Club on kuvaushaaste nukeille, joita seikkaileminen ei kauhistuta. Tarkoitus on ottaa kuva nukesta joka kuukausi ennalta annetun teeman mukaan.
Koska keksin tämän Flicrissä pyörivän kuvaushaasteen Azone-aiheisen Majokko´s Shopin  blogin kautta, päätin että Alisa on oikeutettu osallistumaan tähän.
Tästä löytyvät kuvaushaasteen säännöt.






Tammikuun haaste oli sää. Koska haaste tuli kovin myöhään, annettiin ohje että sen saa kuvata milloin vain vuoden aikana.

Olisin halunnut kuvata hienon lumimyrskyn, mutta sellaisia oli näköjään tänä talvena turha toivoa. Tämä kuva symboloi lötröä suojakeliä.



Helmikuun haasteena on paikallisnähtävyys. Tämä oli vaikea, sillä näillä nurkilla ei juuri ole mitään näkemisen arvoista. Lopulta kiipesimme Alisan kanssa laskettelukeskus Riihivuoren huipulle, josta normaalisti on kauniit näköalat. Valitettavasti sattui pilvinen päivä : ( Ei laskijoita eikä juuri maisemiakaan. Tylsä kuva.

Toivottavasti seuraava haaste on helpompi tai edes kelien suhteen suosiollisempi kuin nämä kaksi ensimmäistä!
Adventurer`s Clubiin ehtii vielä osallistumaan eikä nuken lajilla ole merkitystä. Yllytämme Alisan kanssa kaikkia blogia lukevia nukkeilijoita mukaan!

Desucon Frostbite ja nukkemiitti

Täysikasvuinen harrastajaväki juhli, kun Desucon Frostbite teki rohkean ratkaisun järjestää con K-18 tapahtumana. Vaikken niin innostunut coneista ole, piti moista rohkeutta kannustaa. Kun vielä Pullip Suomen kautta saatiin paikalle järjestettyä nukkemiitti, oli hyvä syy lähteä köröttelemään Lahteen.

Valmiina lähtöön! Kaksi nukkeharrastajaa ja autolastillinen nukkeja, Desucon, täältä tullaan!

Hyvin saatiin Sibeliustalo täyteen ilman kaoottisia sokerihumalaisia lapsiakin. Uudistus oli todella hyvä ja tämän jälkeen kynnys lähteä ikärajattomiin coneihin on entistäkin korkeampi.
Moni tuntuu kokeneen samoin, sillä en muista aiemmista coneista näin suurta määrää selvästi keski-ikäisiä harrastajia. Rauhallisia, vakavasti harrastuksensa ottavia ihmisiä jotka eivät tule coniin leikkimään eivätkä riehumaan. Tunsin ensi kertaa conissa olevani muutakin kuin ulkopuolinen.

Miku laulaa ja tanssii. Näin ensimmäistä kertaa tällaista rytmipeliä pelattavan. Nyt sekin on nähty.
Mikun kyllä tahtoisin itselleni nukkemuodossa.

Pukuporukka oli satsannut tosissaan. Noloja ostopuvun näköisiä juttuja näki aika vähän ja muutama suorastaan häikäisevä asu tuli vastaan. Sailor Moon hahmoineen näytti olevan ykkönen, samoin Frozen-sarjan hahmoja tuli useampi vastaan. Itse pidin näistä haarniskahahmoista. Kysyy luonnetta lähteä niin rajattoman epäkäytännöllisessä asussa coneilemaan. Kuinka he käyvät vessassa?

Huoneellinen varttuneita otakuja eli kuuntelemassa luentoa Anime wreck´d- tuhoontuomitut adaptaatiot.
Ihan suoraan sanottuna Sibeliustalo ei ole kovin häävi conin järjestämispaikka. Aula on valoisa joo ja suuri sali upea, mutta muut tilat eivät käyttökelpoisuudellaan juhli. Konferenssisiipi on epäkäytännöllisyyden timantti ja tilat aivan liian pieniä tällaisiin luentoihin.
Luentoja oli muutenkin vähemmän kuin mitä odotin ja osa pidettiin niin pienissä tiloissa ettei ollut toivoakaan mahtua katsomaan. Free!-luennon aikana tunnelma kävi niin kuumaksi että tila oli hetkeksi tyhjennettävä jotta saatiin happea huoneeseen.
Myyntipaikka kaukana kaiksta muusta sai pyyhkeitä sekin. Tosin jälkikäteen paikka johon ei voi sattumalta vaeltaa oli ehkä hyvä. Ostin koko reissulta muutaman mangapokkarin ja yhden juomakelvottoman melonimaitojuomatölkin.

Edie ja Kappei Yamaguchi, mies Ranman äänenä. Ja toki tsiljoonan muunkin hahmon äänenä.

Kunnivierasasia oli valitettavasti meidän seurueemme kannalta farssi. Kunniavieraat Megmi Ogata ja Kappei Yamaguchi oli merkattu yhteiseen haastatteluun lauantaiaamulle. Ajoimme kaasupoljin lattiassa koko matkan ehtiäksemme näkemään koko haastattelun, mutta saimme nähdä pelkän Ogatan. Hän oli toki hauska nainen ja NGE.n Shinjin ääni, mutta ei se jota halusimme nähdä. Asiaa tiedusteltuamme saimme kuulla, että kunniavieraat eivät olleet suostuneet samalle lavalle joten Kappein haastattelu oli siirretty iltaan. Ja tietysti suoraan nukkemiitin päälle! Siinä vaiheessa meinasi itku päästä. Koko päivä tylsää ajan tappamista pitkin con-aluetta ja sitten kaksi päivän tärkeintä juttua yhtä aikaa.

No näimme sitten kaiken muun ohjelman. Cosplay-kilpailuihin jouduimme istumaan ylälehterille. Sibeliussali on todella suuri ja korkea. Akustiikka on huikean hyvä ja ylälehterille kuului mainiosti. Tosin korkeita paikkoja kovasti pelkäävä allekirjoittanut pelkäsi istumapaikallaan niin kovin että osa nautinnosta karisi siihen.
Mutta kaiken kaikkiaan NCC-cosplayn karsinta ja Hall Cosplay-kilpailu olivat molemmat erittäin tasokkaita. Yhtäkään myötähäpeän hetkeä ei tullut ja ilahduttavasti esille oli tuotu myös vanhoja, vähemmän suosittuja hahmoja. Kyllä tämän tasoisia esityksiä olisi katsellut enemmänkin.
Suuri sali oli kilpailuiden aikaan melko täysi ja kisat näki screeniltä myös aulasta käsin.

Nukkemiitti oli luonnollisesti päivän kohokohta. Mahtavaa oli nähdä livenä kuvista tuttuja nukkeja ja erityisen hauskaa oli nähdä yhtä aikaa eri firmojen nukkeja. Miiteissä kun yleensä on sen yhden ja saman laadun valikoimaa.
Aika näyttävän ryhmän saimmekin kasaan! Minulta miitissä olivat mukana hartsiset Bea ja Vilperi, Azone Alisa, Edie ja Pullip Street.

 Herkullinen pastellikaksikko. Pullipit Mikune ja Eila. Tarkemmin Miku Hatsunen LOL ja Rgn. Paja stock-meikeillä ja vaihtoperuukeilla.

Ponzu. Eli tarkemmin Volks FCS F-12. Tämän nukkemallin tahdon itselleni vielä jonakin kauniina päivänä. Nuo jättikokoiset pyöreät silmäaukot ovat ehkä vetoavinta maailmassa. Olen ihan fiiliksissä kun pääsin näkemään Ponzun livenä ja uskon, että pääsen yli myös irtokorvakysymyksestä.

On nettimeemejä joita en tajua. Alpakat ovat yksi niistä. Kertokaa mikä näissä ärtyisissä eläimissä oikein viehättää niin, että niit pehmoja on pakko saada?
Spica, tämän alpakan emäntä selvitti asian kyllä parhaansa mukaan mutta vieläkin on epäselvää miksi juuri alpakat? Miksei vaikka vuohia joilla olisi vielä älyäkin?

Eläimistä puheenollen.... Ihanainen Ritsuko käpälineen ja anturoineen. Voi söpöyttä<3

Kaksi komeata arpinaamaista Fairylandin Minifee Shiwoota. Komeita poikia. Tuo alahuuli ihan kutsuu hypistelemään. Huulet ja nenät ovat Fairylandilla aina ihan suuremmoisia.

Vilperi on änkeytynyt porukan suloisimman tytön kylkeen.

Customoitu Blythe obitsu-vartalolla. Haikeansuloinen olemus kruunaa paketin. Tuo avain vetonarussa on ihana yksityiskohta.

Saimme paikalle peräti kolme Azonea, kaikki eri kokoisia! vasemmalta XS, S ja Alisa on M. Yllättävän pienet kokoerot mutta Alisa on kauhea mörssäri tuohon ihanan sirpakkaan XS-tyttöseen verrattuna.
Hirveä Azone-kuume päällä. Tahtoisin sekä jonkun näistä metsän eläimistä joiden varusteet ovat ihan ylivoimaisia että jokun pienemmän. Lisäksi joku animehahmoinen, erilaisin ilmein oleva Azone olisi hauska. Oi voi.

Kiitokset kaikille miitissä olijoille! Oli mahtavaa nähdä ihan kasvokkain sekä ihmisiä että heidän nukkejaan. Kesällä otetaan uudestaan ja ilman aikarajoituksia!