Nukkeretki Helsinkiin

Jatkuva ukkostaminen on häirinnyt blogin pitämistä. Tietokone on ollut pitkät pätkät poissa verkkovirrasta. Meiltä on kerran räjähtänyt yksi lankapuhelin enkä ole valmis riskeeraamaan rakasta konettani. Mutta nyt näyttäisi vain satavan ilman ukkostamista, joten toivotaan parasta! Tulossa on taas paljon kuvia.

Siis: olimme viime lauantaina retkellä Helsingissä kolmen nukkeilijan ja yhden paikallisen alkuasukkaan voimin.

Edie ja Mannerheim. Oli todella kaunis ja lämmin päivä. Mitä parhain sekä kaupungilla kuljeskeluun että suunnittelemaamme retkeen merelle. Sääli että yksi päivä on niin kovin lyhyt. Helsingissä olisi riittänyt katsottavaa ja ostoksille emme ehtineet kuin hiukkasen.

Eduskuntatalo on isossa remontissa. Rempppatelttaan painettu lavastekuva oikeasta Eduskuntatalosta oli aika huvittava. Hyvä idea! Ainakin parempi näky kuin pelkät rakennustelineet.

En oikeastaan koskaan antanut anteeksi Makasiinien polttamista, mutta ei tämä aukio nyt niin paha näky ole. Näin tuon haukiveistoksen ensimmäistä kertaa.

Venäläistä nykytaidetta. Svetlov piirtää hienosti koneisiin liikkeen tunnun.

Nyt sitten pääsimme Kilalaan asti! Liike on pikkiriikkinen ja lauantain täynnä liian nuoria lapsia kinuamassa itselleen nukkea. Tilanne oli varsin klaustrofobinen.

Olin salaa haaveillut ostavani nuken sieltä, mutta Liccoja oli kovin vähän eikä Pullipeissakaan ollut mitään tahtomiskynnyksen ylittävää. Tai no, Banshee siellä oli mutta vähän liian kalliilla nukeksi joka ei enää herätä mitään pakottavia tuntemuksia.
Mutta Pose Skeletonin ostin eikä se ollut juuri kalliimpi kuin Japanista hankittu vastaavakaan. Sellaista olen halunnut pitkään ja olin tosi iloinen ostoksestani.

Mutta TÄTÄ varten Helsinkiin oikeasti lähdettiin! Pinkkipäiset Lil´Fairyt valmiina Tom of Finlandin näyttelyyn Taidehalliin.

Tämä on kolmas suuri Tom-näyttely jonka näin. Ensimmäinen oli Jyväskylässä Tomin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi, toinen Turussa sen ollessa kulttuuripääkaupunki ja nyt tämä.
Tämä oli selvästi suurin ja tykkäsin siitä miten esillä oli myös varhaisia töitä sekä inspiraation lähteinä toimineita mallikirjoja. Myös avara esillepano tuki töitä joita ei voinut kuin keskittyneesti tuijottaa.

Museokauppa oli kympillä mukana näyttelyssä. En normaalisti hyväksy My Little Ponyjen kustomointia, mutta tästä nimenomaisesta Mari Kasurisen työstä tykkään.
Sääli että näin näyttelyn loppuvaiheessa osa kirjoista oli ehditty jo myydä loppuun. Niitä oli kaiketi tulossa, mutta se ei pitkämatkalaista museoturistia enää lohduta.

Heinäkuun lauantait ovat papeille ja kirkoille kiivaan työn aikaa kun kaikki hääparit tahtovat kirkkohäänsä silloin. Tämä seurue purkautui ulos Temppeliaukion kirkosta juuri kun tulimme paikalla. Saimme 15 minuuttia aikaa tutustua kirkkoon ennen seuraavaa vihkitoimitusta. Kovaa touhua!

Mutta on Temppelinaukion kirkko kaiken jonottamisen arvoinen! Meitä oli sisällä seurueemme lisäksi noin 150 risteilyaluksista tullutta turistia ja kun edessä tyttö alkoi laulaa, katosi ihmismassa olemasta eikä mihinkään koko salissa kuulunut muuta kuin hento laulu. En ole ehkä ikinä ollut paikassa jossa akustiikka olisi noin virheetön! Luullakseni kuparisella katolla on asiaan enemmän kuin vähän osuutta. Tahdon käydä täällä uudestaan turistikauden ulkopuolella.

Yhden ylikulkusillan pielessä kasvoi yksikseen omenapuu! Jonkun viskaama omenankara on ilmeisesti osunut otolliseen maaperään?

Pikkutyttönä Luonnontieteellinen museo jättiläishirvineen oli suosikkejani. Nykyään täytettyjen eläinten katselu on vähän masentavaa. Nytkään ei poikettu pihanurmikkoa pidemmälle.

Seuraava hääpari lähti edellämme Tuomiokirkosta.

Perinneratikka. Eira-Kauppatori-Söörnääsi.

Kalasatamassa.

Kiltti serkkuni lähti oikeastaan seurueemme mukaan vain Tom of Finlandin näyttelyä katsomaan, mutta sieti sanaakaan sanomatta myös sen että leikimme ostoksillamme ravintolapöydässä syödessämme ja valtasimme nukkeinemme hänen veneensä. Iso kiitos hänelle kärsivällisyydestä!

Pelkään vesillä kovasti, mutta oli se silti sekä hauskaa että jännittävää. Meren puolelta katsoessa näkee hyvin miten Helsinki muuttuu. Kuvassa Kalasatamaa täytetään.

Monenlaista vesilläkulkijaa tuli nähtyä.

Benjihyppääjä. Rannat olivat täynnään kauniista kelistä nauttivia kaupunkilaisia.

Saunoja Suomessa riittää joka rantaan. Tämä Aaltoyliopiston väen suunnittelema moderni teos on Pihlajasaaren rannassa.

Edie Suomenlinnan kuivatelakan edustalla. Olen joskus kuvannut jomman kumman Blytheni tuolla saaren puolella.

Riimi ja Kustaanmiekan vallitukset.

Perinteisempi konttisauna jossakin Kulosaaren takana.

Benjihyppääjä lähempää. Näissä narun varassa roikkuvissa ihmisissä on jotakin hypnoottista. Olen kerran nähnyt kun benjihyppääjä putoaa narun kiinnityksen petettyä ylhäältä. Onneksi siinä paikassa laskeuduttiin veteen joten hyppääjä saatiin ongittua elossa ylös.

Kun nyt näitä saunoja kuvaamaan ryhdyin.... Tämä erittäin perinteinen malli sijaitsee Kalasatamassa poltettu mammutti maamerkkinään.

Kalasatama on nykyisellään aika hylätty paikka ja surullisen ränsistynyt. En ole oikeastaan pahoillani että se rakennetaan uuteen uskoon. Tämäkin sangen iso purjealus on jätetty uppoamispaikalleen.

Taas tuli nähtyä että kun yrittää saada kuvia sekä kameraan että kännykkään, jompikumpi kärsii. Läheskään aina ei muista käyttää tilanteissa molempia. Mutta ehkä treenaamalla oppii. Se merkitsee että nukkeretkiä pitää tehdä kyllin usein että tatsi säilyy.

Ostoskassia ei tällä kertaa tarvittu. Hankin vain pikkuruisia juttuja. Pose Skeleton oli Kilalasta, valotikut Tigeristä ja tuo ihana pieni My Little Pony G1-keräilyversio Glorystä Fantasiapeleistä. Se oli huippulöytö ja herätti hirmuisen hingun saada näitä lisää! Lisää! Lisää! Katsokaa nyt tuota alkuperäisen näköistä mutta minipientä harjaakin <3

Verrokkina se normaalin kokoinen Glory.  Tämä miniversio on ihan Hasbron omia juttuja, ei mikään feikki. Google löysi myös Fireflystä tehdyn samanmoisen paketin. Toivon että niitä löytyisi lisääkin.

Oli todella kivaa päästä retkeilemään hyvässä seurassa. Kiitos mukana olleille ja suunnittelemaan seuraavaa reissua!
(Itse asiassa olen tulossa Helsinkiin taas tämän viikon sunnuntaina, mutta silloin minulla on irl-poni kainalossani joten kulttuurikohteiden kiertelyyn ei ehkä tarjoudu tilaisuutta. Mutta jos joku on tulossa Vermoon poninäyttelyyn niin saa tulla moikkaamaan!)