sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Alppiruusupuistossa

Olimme suunnitelleet ystäväni Petunian kanssa lähtevämme johonkin kuvailemaan nukkeja kun sunnuntaiksi sattui vapaata ja kivaa keliä yhtä aikaa. Löysimmekin mitä hienoimman retkikohteen kun näin kälyni ottamat hienot kuvat Mäyrämäen alppiruusupuistosta.

Puisto osoittautui täydelliseksi nukkekohteeksi. Se on pieni, intiimi ja kukinta on ihan sanattomaksi vetävää. Vanhimmat rhodot ovat 70-luvulta ja kooltaan kesämökin kokoluokkaa. Muhkea kukinta täyttää koko pensaan ylhäältä alas asti. Alppiruusut eivät myöskään tuoksu, joten rhodopuisto sopii vierailukohteeksi myös allergikoille ja tuoksuherkille.
(Eikö muuten rupeakin tätä kuvaa katsoessa tuntumaan, että Airam on kuitenkin poika? Kaunottaret sen kahta puolen kuuluvat Petunialle ja ovat toimineet innoittajinani omaa Kikipoppia hankkiessa.)


Noloa mutta totta: en ollut koskaan aiemmin käynyt kotikaupunkini alppiruusupuistossa. No, se tuli nyt korjattua.
Alppiruusupuistoja on monissa kaupungeissa. Esimerkkinä vaikkapa Kotka jonka puisto on ollut haaveilukohteeni jo useamman vuoden. Sillä kaupungilla on 2000 rhodoa jotka tosin ovat kaiketi istutettu kolmeen eri puistoon.

Muhku kukinta kannattaa kevyemmän nuken painon. Kukkia on kymmenittäin samassa tertussa ja rykelmiä on vierivieressä.
Nyt on juuri oikea aika vierailla alppiruusupuistoissa. Osa vasta aloittelee kukiintaansa, mutta ainakaan näillä korkeuksilla mikään ei vielä ollut ehtinyt lopettaa.

Pikku puistoa halkoivat pitkospuut ja polut joita kulki sinne ja tänne. Viime vuosina puistoon on istutettu myös muita, pääosin kaukoidästä tuotuja puulajikkeita jotta niiden selviämisestä Keski-Suomen korkeudella saataisiin tietoa. Tuolla voisi olla kaunsta myös syksyllä kun pienet erikoisvaahterat ja katsurat ovat ruskaväreissä.

Aikakin oli mukana. Eikä sillä vieläkään ole kesäisempiä vaatteita...

En mahda minkään ajatukselle että nuo valtavat, ärhäkän väriset kukkapilvet nukkejen takana ovat aika happoisa näky.

Aika ja Petunian Koron Kotalammen rannalla. Kotalammen liikuntapuisto on ihan kiinni alppiruusupuistossa ja sen opasteilla puistonkin löytää. Puisto on myös kirjaimellisesti kiinni Jyväskylä-Keuruu-tiessä, joten sinne päästäkseen ei ulkopaikkakuntalaisenkaan tarvitse pelätä eksyvänsä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti