Siellä lepää! Osa kaksi eli hartsit vitriiniin.

Ensimmäisessä aallossa näytille menivät Pullipit ja muut 1:6 skaalan nuket sekä figuurit. Toisessa aallossa oli tarkoitus viimeistellä näyttely ja koota suuri hartsivitriini.

Aikataulu oli parahultaisen napakka, sillä viimeisen rakennuspäivän ja avajaisten väliin jäi yksi kokonainen päivä. Viimeiset julisteet saapuivat tosin tuntia ennen avajaisia, mutta kun kutsuvieraat saapuivat, olivat nekin sievästi seinällä kuten kuuluikin.

Suurin haaste suurensuuren hartsivitriinin kanssa oli verhoilla kylmänvalkoinen kaappi vähemmän jääkaappimaiseksi. Museolla oli kangasta jos jonkinlaista joten vihreällä ja sinisellä lakanakankaalla saatiin lavastettua kiva "metsä".
Kuvassa BJD-nukkejaan näyttelyyn lainannut Yenna todistaa, että mikä hyvänsä nukke saadaan seisomaan kun kyllin taitava posettaja sitä käsittelee. Ja seisoihan Viuhka. Kunnes siivoojat käivät vitriinissä imurin kanssa. Nyt se istuu.

Vitriini valmiina. Meillä ei ollut mitään ennakkosuunnitelmaa, vaan kuvaelma rakennettiin työtä tehdessä fiilispohjalta. Näppärä tarina sinne saatiinkin. Koska pienemmät nuket lähinnä poseeraavat, oli kivaa saada hartsiset tekemään vähän muutakin.

Päivän yllättäjä on Iza. Saman päivän aamuna nukkeja pukiessani ja pakatessani värkkäilin homssupunapäästä geishavampyyrin. Oikein harmittaa etten ehtinyt ottaa siitä kuvia ennen lähtöä museoon. Mutta tuleehan sekin sieltä aikanaan takaisin. Silloin ehdin asentaa sille myös pukevamman hiuskorun. Sakekuppikin jäi matkasta.

Yennan pikkuinen Soom Glati Enki vahtii pyykkejä. Pyykkinaru metsässä oli vähän hassu idea mutta se tekee paikasta asutumman näköisen ja jatkaa toisen nukkevitriinin teemaa.

Yennan muut esillä olevat nuket. Niin tyylikäs pariskunta! Herra on harvinainen Elysium Ban Lutsin kehossa ja kaunotar on Lutsin Delf Lishe.

Lydia näyttää syrjäytyneeltä. Jostakin syystä Nono ja Lydia asettuivat esille sellaisin ilmein kuin paikalla olisi ollut joku koulukiusaamistilanne meneillään?

Pikaisessa kuvassa keskialueen henkilöistä näkee, että Magdalenalle annettu lupaus uusista vaatteista piti kutinsa. Näistäkin olisin halunnut ottaa kuvia ennen tätä reissua, mutta sitä yhtä aurinkoista päivää ei marraskuussa saatu. No sitten myöhemmin.

Laskiko joku että ainakin yksi on joukosta poissa? Aivan oikein! Myrtti joutui julkisimpaan rooliin ja puretuksi vitriiniin demonstroimaan pallonivelnuken huoltoa ja rakennetta. Kuvasta näkyy myös näyttelymme ainoa Dollfie Dream-osanen. Vinyylinen rintavarustus. Tulimme siihen tulokseen että kyllä suomalaiskatsojille kärsii tämän verran alastonta muovia näyttää.Huonosti ovat sen asiat joka siitä järkyttyy tahi innostuu.

Älä sure Myrtti! Sitten helmikuussa pääset jälleen kokonaiseksi. Teet arvokasta informaatiotyötä siellä missä juuri olet.

Minulle jäi siis kotiin kokonaiset kaksi nukkea. Tänään on marraskuun viimeinen päivä ja pitäisi pikkuhiljaa päättää, laitanko blogiin joulukalenteria tänä vuonna? En osaa vielä sanoa mutta huomiseen mennessä on päätettävä joko tai.