lauantai 1. kesäkuuta 2013

Hanami ja kevätjuhlapäivä

Koska tänään vaikuttaa olevan jonkinlainen yleinen juhlintapäivä, on hyvä hetki julkaista muhkea kuvapompsi jonka olen kukkivassa puutarhassani viikon aikana napsinut.

Hanami eli kirsikkapuiden kukkimisen hetki on suuremmoinen silloinkin, kun kirsikkapuita on tasan kaksi. Ja harvoin sattuu kuten tänä keväänä, että myös omena kukkii yhtä aikaa.

Ja vaikka henkilökohtaisena mielipiteenäni en näe mitään hyvää siinä että lapset ja nuoret päästetään kesällä kolmeksi kuukaudeksi luontoon riehumaan, juopottelemaan ja sotkemaan, voimme juhlia kevätjuhlaakin samoin tein. Olivathan nuketkin kuin parhaisiinsa pukeutuneita kukkaloiston keskellä.

Kuvat on otettu eri päivinä ja eri aikaan vuorokaudesta. Siksi valaistus ja värimaailma elää kuvasta toiseen.

Marettin kanssa kiipesimme pois tontiltamme, valtatien ja meluvallin väliseen rakoseen jonne toinen kirsikka päätti sijoittaa upeimman kukintansa. Pois kenenkään näkökentästä.

Nuudelipää ja kirsikankukka. Kovin japanilaista. Leningin rinnassa vielä punainen nappi nousevan auringon symbolina.

Marettin kevätjuhlalook.

Minun pitänee varoittaa lukijoitani. Nonon kuvia riittää kyllästymiseen asti.

Särkynyt sydän koskettaa kämmentäni. Omakin sydämeni on raskas. Kaipaan jotakin.

Missä on hän jota kaihoan? Ja tunnenko hänet kun kohtaamme?

Hellittääkö kaipaukseni vaikkemme kohtaisikaan? Jatkuuko elämäni, kuluuko aikani vaikka olenkin yksin?

Mistä kumpuaa tämä halu murskata nämä kaipuuni symbolit? Repiä ne irti ja talloa jalkoihn.

Omenankukat ovat paljon rauhoittavampia.

Puhtaita, kauniita ja käytännöllisiä. Vailla kaihoa ja kaukokaipuuta.

Silti. Rakastaako vai eikö rakasta? Puhdas valkoinen ihanuus, kerro minulle.

Eräs ujo henkilökin etsiytyi ihailemaan puiden kukintaa.

Kevään vihreät silmät. Epäilen hetki hetkeltä pahemmin, selviääkö Edie ensi vuoden 365 kuvaa-maratoonista?

Vielä muutama Nono. Kun toinen kerrankin on pukeutunut muihin kuin verkkareihin.

Villiorvokki. Lieneekö metsäorvokista kyse?

Suloisuus. Mutta tähän vuodenaikaan tuo peruukki on liian vaalea. Onnetonta että Nonolla on niin hankala koko ja kallon muoto.


Valiina kevätjuhlaan ja todistusten hakuun. Ovatko kaikki varmasti kiitettäviä?

Eivätpä taida olla!

Kiitos kaikille jotka jaksoivat rämpiä loppuun asti! Seuraava postaus olkoon sitten taas maltillisempi.

3 kommenttia:

  1. Nono on kyllä nukeistasi stailatuin, ihania asuja joka kuvaussessiolle! Vielä jos tulisi uimapukukuvia. ;)

    VastaaPoista
  2. Tosi kauniita nuo valkoiset kirsikankukat ja Nonon pohdinnat ;_;

    VastaaPoista
  3. Uikkarikuvat Nonosta voisivatkin olla kiinnostavia. Sillä kun on tuollainen urheilijan muodoton kroppa jossa ei juuri kurveja ole. Pitää kyllä yrittää taikoa jostain sille uikkarit ; )
    Itse asiassa olen käynyt rannassa kahdenkin nuken kanssa, joskaan silloin ei vielä ollut mitään uimapukukelejä. Pitäisikin laittaa ne kuvat julkaisuun.

    VastaaPoista