Vihreitä peruukkikokeiluja

Heräsin taannoin huomaamaan, miten vähän olen kuvannut Pullip Froggyä. Tulin siihen lopputulokseen että sen muhkea ja taaksepäin raskas, vaikeasti kauniina pidettävä peruukki oli pääsyy siihen. Lisäksi vaikka sen väri on upea, se oli ehkä liiankin hallitseva ja söi eteekin kasvoista kaiken värin.
Niinpä irrotin sen sydän verta vuotaen joskin äärimmäisen varovasti ja lähdimme Froggyn kanssa miettimään vaihtoehtoja.

 Tämä Leeken tämän kevään eventtiväri Spring Olive on sekoitus sinertävää vihreätä ja beigeä. Malli on nätti mutta mielestäni tämän ja silmien välillä on ristiriitaa. Tätä täytyy vielä miettiä.

Kevään 2012 keväteventin vihreä oli beigen ja kellerävän vihreän yhdistelmä Fairy Olive. Todella kaunis sävy mutta ei oikeasti kyllä minkään värinen. Sateisessa illanhämärässä väri muistuttaa miltei jäkälän harmaata.

Tai männyn kaarnaa. Froggyn meikki tulee nyt voimakkaasti esiin. Ehkä turhankin voimakkaasti?

Ainakin Froggy nuoreni heti. Toki sen efektin voi tuoda tuo bobby-leikkauskin?

Tässä kuvassa peruukin väri näkyy parhaiten. Froggy alkoi muistuttaa Pajaa ihan tavattomasti kun meikki pääsi näkyviin. Olen aina ollut näkevinäni näissä jotakin samaa.
Oikeastaan tuo peruukki ei edes ole sopivan kokoinen Pullipille.

Bonuskuva kotipihasta. Meillä satoi koko päivän. Täydellisen ruohonvihreän peruukin metsästys jatkukoon.

Harmaa tuokio

Pitkästä aikaa sain napattua Hiiren mukaan reissuun. Ukonilma painoi päälle joten kuvamäärä jäi tällä kertaa aika niukaksi ja se haikalemani sadepisaroita veden pinnalla-kuvakin jäi ottamatta. No näillä mennään.
Pari kuvaa Hiirestä eli Resinsoul Rongista olkaa hyvät!

Tämä kuva ehdittiin nähdä eilen Pullip Suomen kesäkuvaushaasteessa. Kaikki jotka ovat yrittäneet saada Resinsoulin nukkea istumaan ymmärtävät kuvaan nähdyn vaivan.

Näitä cooleja seisomisposeerauksia tämä kroppa sen sijaan rakastaa. Vesi oli masentavan alhaalla. Olen joskus kuvannut tuolla samalla laiturilla pikkuruista Vilperiä joka uittaa jalkojaan vedessä.

Nuo vatsalihakset.... Olen niitä ennenkin ihkutellut ja tahtoisin yhä samanlaiset.

Valkoinen taivas syö valkoiset hiukset. Rakastan näitä efektejä joita ei saa kuviin ennakkoon suunnittelemalla.

Thats all folks! Jos ensi kerralla yrittäisin saada aikaan muita kuin rantakuvia.

Iltahetki

Jotkut tekevät töitä, toiset luuhaavat rannassa kuvaamassa nukkea. Alisa pääsi ihmettelemään illaksi tyyntyvää järveä.

Lemmikkiseppele.

Kirkas valo söi Alisan nenän. Nenä katoaa herkästi Azoneita kuvatessa.

Kuinka kaunis ja seesteinen maisema! Kuinka suuri Päijänne onkaan.

Pilvet heijastavat kuvajaisensa veteen.

 

Kenkäni miltei koskettavat veden pintaa.

Astukaa laivaan!

Nukke häkissä. Alisa ahvenkatiskassa.

Hei sitten! Kiitos että katselitte lomakuvani.

Nukkejuhannus

Kenties siksi että asun maalla, en ole vähääkään mökki-ihminen. Eikä mökillämme ole edes erityisen inspiroivia paikkoja nukkekuvausta ajatelle.
Mutta kyllä kerran kesässä pitää päästä puusaunaan! Ja kuvaa niitä nukkeja tylsemmässäkin miljöössä jollei muuta ole tarjolla.

Bea ja Päijänne. Vastavalo on mökkikuvauksen suurin haaste.

Oli pilvinen päivä eikä laiturin reunalta saanut parhaiden aikojen veroisia kimmellyskuvia.

Tukkijätkä-poseeraus. Älä Bea viitsi, ei sinua kukaan usko kuitenkaan.

Auringonpalvoja. Ihmettelin kun ampiaiset pörräsivät tätä kuvaa ottaessani jotenkin turhan liki. Sitten paljastui, että taustan veneen alla oli vilkkaasti asuttu pesä...

Leikkiä vastavalolla. Bea saisi käydä otsatukkansa kanssa parturissa.

Kasvokuva. <3 Beasta otetut kuvaussessiot päätyvät aina kasvojen kuvailuun.

Blythet viettivät perinteisen juhannuksen. Ensin palvottiin hiukan aurinkoa.

Sitten saunottiin. Kun soivat kiukaan mustat urut, unhoittuvat maailman surut.

Älä nössöile Linnet! Pyyhe pois ja uimaan! Se on vain hiukan kylmää.

Purjehduksella. Oli turhan tyven purjeveneelle.

Bea päiväunilla.

Meillä on ötökkä ikkunassa.

Kiitos katsomisesta!

Puutarhan kaunottaret

Nyt viimeistään kaikille on käynyt jo selväksi, että Tursaan Puutarha on puutarhablogi joka yrittää naamioitua nukkeblogiksi ; ) Koettakaa kestää, kesä on lyhyt.
Flicriäni seuraavat ovatkin jo nämä kuvat nähneet.

Puutarhassa lymyilee yksi todellinen, julkisesti meriittinsä ansainnut kaunotar. Tai tässä tapauksessa komistus. Austaraliankarjakoira Naksu valittiin karjakoirien juhlaerikoisnäyttelyn parhaaksi veteraaniksi. Tulos josta olemme hyvin ylpeitä. Kaikki palkinnot eivät edes mahtuneet Linnetin ja Naksun juhlintakuvaan.

Perinteikkäämpää kaunorarta edustaa ainokainen rokokootulppaani joka suvaitsi nousta maasta. Mutta millainen kaunotar tämä ainokainen olikaan!

Panda ja särkyneetsydämet. Lieneekö Pandalla tapana kerätä särkemänsä sydämet nauhaan näytille?

Viime päivät on ollut sateista.

Olen ollut viime aikoina innostunut pisaroiden kuvaamisesta osana nukkekuvia, joten kosteat kelit eivät ole haitanneet.

Alisan versio pisarakuvista.

Vähemmän pisarainen versio samasta aiheesta.

Jälleen kohoaa yksi ukkosmyrsky etelän taivaalle.

Välillä sentään oli hikeviäkin päiviä. Nämä kaunottaret eivät onneksi myhäile minun puutarhassani. Ylämaan karja on suloista mutta villiä ja alkukantaista.

Sireenikuvia saadaksemme piti lähteä jo vähän kauemmas omasta puutarhasta. Tämän kauniin ja jumalaisen tuoksuisen pensaan aion istuttaa omaan pihaani heti, kun keksin missä se olisi turvassa hevosilta. Joliekin nauttii tuoksusta.

Ja Linnet mukana totta kai.

Se oli muuten TODELLA kuuma päivä!

Voikukat edustavat villimpiä kaunottaria. Sääli että niiden hehkuva kukinta on niin lyhyt. Minusta aina tuntuu että sen jälkeen kesä onkin ohitse.

Yksi parhaita Linnet-kuvia pitkiin aikoihin.Villikukkia nämäkin.

Tämä kuva on tältä iltapäivältä. Puutarhaan ilmestyi iso, sähisevä tunkeilija. Suloinen kuin mikä mutta minusta täällä vähän vaarallisessa paikassa. Toivon ettei siili asetu ihan taloksi. Osa koirista voi olla sille vaarallisia.

Lopuksi vielä Alisa ja arovuokko. Kiitos katsomisesta!

Rento päivä

Aina ei mori-tyttökään viitsi pelkkiä pitsihepeneitä pitää. Eteenkin kun aavalta tuulee ja keli on kaikkea muuta kuin lämmin.

Kuvat on otettu Korpilahden satamassa mikä on yksi Päijänteen kauneimpia. Suosittelen poikkeamista jäätelölle ja nukkekuville myös autolla ysitietä liikkuville. Satama on ihan tien vieressä.

Tuulensuojassa aurinko oli kirkas ja lämmin. Mutta kenen on tuo Lydian käyttämä miesten paita?

 Taitaa olla niin, että moritypykällämme on salaisuuksia...

 Isolla Selällä tuulee kovaa ja purjehtijat ovat ahdingossa. Rannalla tuuli puhaltaa hiukset solmuun ja tuo vaahtopäitä varpaisiin asti.

Auringonpalvoja.

Kenen tuo paita lieneekään, se sointuu täydellisesti rannan kivikon sävyihin.

Lydia tekee parhaansa sulautuakseen taustaan.

Vaahtopää ja kikkuratukka.