sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kahdenlaista sadetta

Kävimme perjantaina kokousreissulla Helsingissä.

Kuten kuvasta näkyy, ei nähtävyyksien katselusta tullut mitään sillä säidenhaltijat eivät suosineet. Satoi kaatamalla. Jatkuvasti.

Iltasella, kokouksen jälkeen kävimme Espoon Tapiolassa ostamassa eräältä Saab-harrastajalta alumiinivanteet. Mikä yllätys siellä odottikaan!

Tapiolan kaltaisessa iänkaikkisen vanhassa betonilähiössä ei odota kohtaavansa ilmestystä. Sellaisia siellä kuitenkin oli, kokonaista kolme kappaletta! Ihan siistin, ehkä 60-luvulla rakennetun kerrostalonyhtiön pihalla kasvoi mäntyjen ja joutopuiden seassa kultasade-pensaita!

Kultasade on harvinainen näillä korkeuksilla. Se on Etelä-Euroopan lauhkeiden seutujen kasvi jota voi yrittää kasvattaa puutarhan suojaisammilla paikoilla 1A-alueella eli ihan eteläisimmällä rannikolla. Silti se ei kuki täällä joka vuosi, ainakaan erityisemmin runsaasti. Kerrottakoon että tämä on eläessäni toinen kerta kun näen tämän kasvin Suomessa kukkivana ja ensi kerta kun näen sen läheltä.

Siellä niitä kuitenkin oli, useampi hyvin iäkäs pensas käsittämättömän runsaassa kukassa, keskellä karua kallioista rinnettä, hylätyn kaupparakennuksen takapihalla. Olin ihan hysteerinen innosta. Jos siis näit perjantai-iltana naisihmisen hihkumassa nukke kädessä parvekkeesi alla kukkivan puskan ympärillä, voin tunnustaa.

En oikein vieläkään usko kokemaamme. Edie tuoksuu noille kukille yhä. Voin vain kuvitella miltä tuolla näyttää ja tuoksuu kauniina päivänä. Me olimme siellä iltayöstä ja synkällä kelillä ja silti tuntui kuin olisi joutunut karnevaaliin.

Reissussa tuli myös retkahdettua ostoksiin. Halpahallin alelaarissa oli Scleich-hahmoja! Taas juttu mitä tapahtuu näköjään vain Uudellamaalla. Normaalisti niitä ei juuri alennuksella myydä.
Olen pitkään vastustanut kiusausta hankkia näitä todella laadukkaita figuureja, sillä pelkään että homma voisi revetä käsistä pahastikin. Annoin kuitenkin itselleni luvan hankkia niitä hevosrotuja joita olen omistanut. Siispä nämä arabit lähtivät mukaani.

Olen tosi iloinen että hankin ne. Laatu on todella korkealuokkaista ja hevosilla on kaunis, rodunomainen ilme. Eteenkin tällä oriilla. (Raskas huokaus. Minulla oli vuosia takaperin ihana arabiori, mutta se sairastui syöpään ja jouduttiin päästämään pois tästä maailmasta. Tahtoisin vielä joskus sen kaltaisin luottohevosen)

Aion pitää tolkun kasassa näiden hevosten suhteen, mutta arabitamman ja shetlanninponit aion hankkia.

9 kommenttia:

  1. Aina oppii uutta! Omien havaintojen ja kavereiden Facebook-kuvapäivitysten perusteella kuvittelin, että kultasade on yleinenkin kasvi täällä, mutta näin ei olekaan. :D Näemmä sitä kuitenkin jonkin verran täällä etelän betonihemsvettien keskellä kasvaa.

    VastaaPoista
  2. Mää en ollu ennen tätä edes tietoinen, että tuollainenkin kasvi on olemassa. Komea se kyllä on ja varmasti vielä hienompi livenä. Jännä juttu. :D

    VastaaPoista
  3. Kultasade, ainakin noin muhkea ja isossa kukassa oleva on ihan uskomaton näky. Sen tuoksu on voimakas mutta hyvä ja tuo keltainen väri on intensiivinen ja voimakas. Kukkatertut ovat pitkiä, kuin kaulakäätyjä roikkuisi puusta. Eikä se tosiaan kuki kovin usein.
    Ilmeisesti jossakin vaiheessa julkisiin puistoihin ja asuinalueille istutettiin rohkeasti milloin mitäkin, ja aina tuolloin tällöin kokeilu on onnistunut. Urbaanilegenda kertoo, että jonkun hikisen kerrostalolähiön keskellä jossakinpäin Helsinkiä on suurenmoinen magnolia joka kukkii vuodesta toiseen. Sitä en ikinä ole nähnyt Suomessa kukkivana, joten saa vinkata jos sen sijainnin tietää.

    VastaaPoista
  4. Onpa hauska sattuma, mietittiin juuri Marengin kanssa eilen että mikähän kumman kasvi tuo on jossa on noin jännät kukkaset :) Se ei tosin ollut pääkaupunkiseudulla lainkaan. Ja schleich-hevoset ovat aivan ihania <3

    VastaaPoista
  5. Haha, olenkin miettinyt että mikä on se naapuripihalla kasvava hassu puu, nytpä sitten tiedän että kyseessä on kultasade ;) Tosi kauniisti sopivat Edien keltaiset silmät kukkien sekaan! On kyllä upea puu, taidan itsekin ikuistaa sen jossain vaiheessa kameran rullalle. Kauniita kuvia, ja toden totta nuo figuurit ovat hienoja, täältäkin löytyy muutama hevonen.

    VastaaPoista
  6. Onnekkaita te etelässä asuvat joilla on tällaisia aarteita naapurustossa! Minullekin olisi kelvannut muutama kuva lisää.
    Luulen että moni on noteerannut kultasateen juuri tänä keväänä siksi, että kukinta on poikkeuksellisen runsas. En tiedä enteileekä kylmää talvea vai mitä mutta moni muukin kasvi tuntuu kukkivan epätavallisen runsaasti.

    VastaaPoista
  7. Onpa ollut ihana löytö! Kultasadetta minäkin olen katsellut ihaillen tähän mennessä vain kuvissa. Ehkäpä joskus näen luonnossakin.

    Nuo eläinhahmot ovat ihania. Joskus vuosia sitten Milanossa näin eräässä lelukaupassa hirmuisen valikoiman erilaisia ja normihintoja halvemmalla vielä, niin ostin sellaisen määrän että vieläkin hävettää, ja sen jälkeen vielä monena vuonna lisää. Minulla on niitä iso laatikollinen lasten leikeissä. Joskus harmittaa se, ettei tajunnut säilyttää niitä kunnollisemmin, koska laatikkoon mätettynä niiden värit vähän naarmuuntuvat ja kuluvat, mutta ovatpahan toisaalta olleet aidosti rakastettuja ja lähes päivittäiskäytössä kaikki nämä vuodet! :) Nyt viime aikoina jos olen löytänyt jonkun erikoisen soman eläimen, olen kyllä julmasti piilottanut sen lapsilta omaan jemmaani, että säilyisi siistinä. ;)

    VastaaPoista
  8. Kultasade oli luonnossa pysäyttävä. Aiempi pensas minkä näin oli näihin isoäiteihin verrattuna kääpiömäinen varpu.
    Nuo Scleichit ovat kyllä yksityiskohtaisuudessaan mahtavia. Olen nyt Flicrissä katsellut niistä otettuja valokuvia ja kiusaus hankkia lisää kasvaa kasvamistaan.

    VastaaPoista
  9. Hahhah, mulla on noita Schleichejä aikamoinen kasa, ja kaverilla niitä on sitäkin enemmän :D On tosi laadukkaita, ja tarvikkeetkin ym. on tosi ykstyiskohtaisia. Tosin Schleich-satulat menee satulavyöstä helposti rikki.

    VastaaPoista