Sata ensimmäistä kuvaa

Epäilimme varmasti kaikki, miten Edie selviää vuorostaan Flicrin 365-kuvaa haasteesta kun raukka on niin introventti ja arka. Mutta pah, hyvin on mennyt. Itse asiassa jopa niin hyvin että huomasimme lisänneemme yhden kuvan liikaa sotkeennuttuamme numeroissa. *blush*

Sata kuvaa tuli tietenkin täyteen sellaisena viikonloppuna, kun kiire oli täysin ylivoimainen ja nolosti emme ehtineet kehitellä mitään suuremmoista luvun sata ympäriltä. Olisi pitänyt hakea pankista edes sadan euron seteli, mutta kun ei niin ei. Tällä sitten mentiin. Rimanalius mutta no can do.

Pitää ihan miettiä, mitä kuvia ei blogissa ole vielä nähty? Flicrissä kuviamme seuraavat ovat toki nähneet ne kaikki. Tämä talvi oli todella omituinen.

Lunta ei tullut kuin pikkuhiukkasen ja pakkasjakso oli olematon.

Lumi myös lähti varhain ja muuttolinnut tulivat yli kuukauden etuajassa. Nuo valkoiset pömpylät ovat joutsenia.

Näille jäille ei enää ole asiaa! Huomatkaa iso nukke joka roikkuu Lutakon sillan alla keinumassa päivästä toiseen.

Olemme Edien kanssa paiskineet töitä,

ja syöneet suklaata.

Muista karamelleistä puhumattakaan....

 Olemme me sentään välillä hiukan urheilleetkin.

Silti tämä on ollut hiljainen ja tylsä alkuvuosi.

Lipsahdimme kuokkavieraiksi sähkötekniikan messuille.

Jyväskylän Kansainvälisessä koiranäyttelyssä olimme töissä, mutta jäi aikaa hiukan shoppaillakin.

Zorrolle tietysti. Joka on riiviö ja piraija mutta niin suloinen. Sillä on vieläkin pienempi pää kuin Ediellä. Sen peruukkikoko olisi varmaan jossain seitsemän tuuman kieppeillä.

Pikkuhiljaa kevät etenee.

Romanien kansallispäivä huhtikuun alussa on hyv merkki siitä, että kohta on oikeasti kevät.

Pääsiäisenä syödään perinteisesti paljon suklaata. Ja koristellaan koti Pisanka-munin. Mutta se lienee toinen tarina se.