Yllätys rompetorilla (Eli taas uusi nukketulokas!)

 Heh, viime viikko oli blogin sisältöä ajatellen niin kiireinen, että olen parahultaisen viikon jäljessä tapahtumissa. Onneksi on luvattu sateista ja tapahtumaköyhää alkavaa viikkoa, joten jos hyvin käy ehdin palauttaa blogin ajan tasalle sen aikana.

Mutta eikös ole loogista jatkaa ei kronologisesti vaan tuoreimpaan hypäten? Mutta olen eilisesti vielä ihan fiiliksissä ja tahdon jakaa kanssanne löytöni.

Kävimme Alisan kanssa rompetorilla Saarijärven Ahvenlammella.

Moni paikan päällä käynyt hämmästyy sen nykytilan nähdessään. Vuosi sitten rajut syöksyvirtaukset tuhosivat Ahvenlammen leirintäalueen juuri rompetorin aikaan. Ihmishenkiä ei ihme kyllä menetetty mutta kaikki puusto lakosi ja aineelliset vahingot olivat suuret.
Paikan hämmentävät pinnanmuodot tulevat nyt paremmin esiin ja urheat rompekauppiaatkin uskaltautuvat takaisin.
Ahvenlampi muodostuu erikoisista teräväharjaisista hiekkaharjanteista joiden lokosissa on kirkasvetisiä pikkujärviä ja lomamökkejä. Polkuja polveilee siellä ja täällä. Tuolla olisi huimat mahdollisuudet treenata juoksua, maastopyöräilyä tai hevosta. Tahtoisin joskus yöpyä tuolla.

Ahvenlampi on keräilijöiden rompetori jossa on kohta enemmän muumimukien ja Arabian kahvikuppien kerääjiä kuin autonosien myyjiä. Hyvin harvoin rompetoreille enää tuodaan autotallisiivouksien lopputulemaa tai muuta erittelemätöntä todellista rompetta ja hinnat ovat sen mukaiset.
Mutta koska keräilijä on toiveikas, hän kiertää sadat antiikkiliikkeiden hintaiset pöydät aarteen toivossa. Ja tällaisten aarteiden vuoksi se kannattaa!
Saanko esitellä: Lumimies.
Hän on virheetön, hiukan leikitty yksilö josta maksoin 3 euroa. Lumimies on myyty vuorikiipeilijä Veikka Gustafsonin nimikkonuken Veikka Vuorikiipeilijän mukana ja olen haikaillut tämän turjakkeen perään ties miten pitkään.

"Päästäkää mut pois täältä!"

Rompeporukka ei piitannut vähääkään siitä, että kannoin koko loppureissun Lumimiestä sylissäni ja pysähdyin milloin mihinkin leikkimään sillä. Tosin kerran eräs isä esitteli sen lapselleen epäarvokkaasti kissana...

Kirkas päivä ja vitivalkoinen Lumimies oli huono yhdistelmä. Suurin osa kuvista on aika palaneita. Mutta pari maisemakuvaa sentään jäi muistoksi Ahvenlammen parturoidusta nykytilasta.

Jostakin syystä Lumimies näyttää kauhean kiusaantuneelta kaikissa kuvissa.

Sydänyöllä otetussa kaverikuvassa Alisan kanssa. Jostakin syystä kohtaamiskuva paikan päällä jäi ottamatta mikä nyt jälkikäteen harmittaa.