lauantai 30. toukokuuta 2015

Sininen kuin peipposen muna

Sininen kuin peipposen muna. Niinhän sitä sanotaan. Mutta oikeasti se on turkoosi. Tai ehkä vielä tarkemmin akvamariini. Joka tapauksessa täydellinen värissään.

Täydellinen kaikin tavoin. Paitsi että se on rikki.
Niin pikkuruinen, niin kauniin värinen. Ja niin lopullisesti turmeltunut.

Keltuainenkin on vielä sisällä. Joku munarosvo lienee ollut asialla. Tosin löytöpaikka oli hyvin kummallinen eikä siinä kohdin ole pesää lähimaillakaan? Olisiko rotta rosvonnut pesän?

Yhtä kaikki surullista ja turhauttavaa. Tuntuu elämän tuhlaamiselta, vaikka toki sitä luonnon omat lait edellyttävät.

Suottapa sitä on enempää murehtia. Mennyttä mikä mennyttä. Kaikki muu kuitenkin kasvaa ja kehittyy.

Kotkansiiven spiraaleja. Komea kasvihan se on täydessä kasvussakin, mutta tämä kippurainen aloitus on kauhean söpöä.

Tästä se lähtee! Seuraaviin kuviin saadaan varmasti jo jotakin kukkivaa.

torstai 28. toukokuuta 2015

Susihavaintoja

Howleen kävi kanssani pari viikkoa sitten maalla.

Oli kaunis ilta-aurinko joka korosti hentoa ja tuoretta vihreyttä.

Howlleenin räikeät kaupunkilaisvärit tuovat hauskan kontrastin metsän väreihin. Eteenkin kun laskeva aurinko syö niistä vähän terävyyttä.

Kukkasia<3

Tulepa näyttäytymään pikkuinen murea peipponen!

Omenapuussa aurinko hiuksiin kätkettynä.

Yksi kasvokuva lopuksi. Howleenin creepykourat kynsineen ovat kuin luodut puissa kiipeilyä ajatellen.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Scavenger Hunt 2015: 1 Kierros

My Little Ponyharrastajien Paratiisikartano-foorumilla aloitettiin hauska kuvahaaste nimeltä Scavenger Hunt.
Tarkoitus on kuvata joku haastava tai työläs aihe ponin kanssa ja kerätä lisäpisteitä lisäämällä kuvaan vaadittuja elementtejä.
Ensimmäinen kierros oli Suomalainen Kulttuurikierros

Vaatimuslista oli seuraava:
-Poni saunassa 5 p.
-Lunta tai jäätä 4 p.
-Suomen lippu 4 p. Ei tarvitse olla täysikokoinen, eikä välttämättä kangastakaan, mutta paperille piirrettyä lippua ei hyväksytä.
-Tennissukat + sandaalit 2 p.
-Käristemakkara 2 p.
-Karjala/KOFF/Valtra-valmet-lippis 2 p.
-Koivuhalko 2 p.
-Jussipaita/jääkiekko/Leijonat-paita 2 p.
-Vapaavalintainen suomalaiseen kulttuuriin liittyvä elementti 2 p./kpl, max. 3 elementtiä

Tässä minun ja Texin tyylinäyte.
Kuvassa poni saunoo kera kaksien sandaalien, tennissukkien ja muiden tykötarpeiden.
Koivuhalko on pienenlainen, mutta tässä vaiheessa kevättä oli liiterissä vain laarinpohjat käytettävissä.
Jää on Mariskoolissa mutta pelkään ettei sitä ole ihan helppo huomata.
Suomalaisia kansallisesineitä on kuvassa useampikin, kun olin hiukan epävarma siitä, mitä tavoiteltiin. Siinä on ponikokoinen saunavihta, pefletti Jokipiin pellavaa, Kalevala Korun korvikset, se Mariskooli ja Lemon Juice& Glyserinen jo vuodesta 1952 valmistamaa kosteusvoidetta (yhä ykkönen ja haastajia vailla) jonka kyljestä löytyy myös se suomen lippu.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Törkyinen juttu

Kun minä vien lelujani metsään leikkimään, tulevat ne kotiin ihan samassa kunnossa kuin olivat lähtiessäänkin. Kun puolisoni vie lelujaan metsään leikkimään, on lopputulos tällainen:

Ei hitto soikoon! Isutzu-poloinen....

Voi hyvä tavaton... Suossako tällä on ryvetty? (Kyllä, juuri siellä.Muun muassa.)

No joo, näkeehän sieltä vielä ulos, mutta silti....

Tarrakin itkee kuraisia kyyneliä.

Peiliä ei kannata sitäkään kuvitella käyttävänsä.

Mutta mikäs siinä jos vehkeet pestään jälkeenpäin ja oli hauskaakin.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Klassisen kirjallisuuden kirpparilöydöt

Hah, tästä alkaa pikkuhiljaa muodostus kirpparishoppailublogi : D
Lähdin etsiskelemään ehkä joskus koittavaa kesää ajatellen sopivampia vaatteita ja tulin kotiin mukanani kassillinen kirjoja. Mutta kun löytöjä tulee niitä tulee!
Varsinkin löytöjä isolla L-kirjaimella.
Myönnän, minulla on kirjaholismi. Olen luopunut kirjaston käytöstä melkein kokonaan sillä en saa pidettyä lukemistani hallittuna millään. Mutta rajansa on varmaan silläkin, paljonko kirjoja voi pieneen taloon tunkea?

Mutta katsokaa nyt mitä aarteita! Reilu annos englantilaisen kirjallisuuden suuria klassikoita, ja vieläpä sellaisia jotka ovat olleet kierroksessani jo kauan.

Olen kohtalainen austeniitti ja minulta on puuttunut Emma. Ainakin olen melko varma että minulla on siitä vain lyhennelty laitos, jota tietenkään ei voi varsinaiseksi keräilykappaleeksi laskea. Nyt kun Emma löytyi, vieläpä minua miellyttävänä käännöksenä (joskin rumalla kannella), minulta puuttuu kokonaisena teoksena enää Northanger Abbey.
Tuon kansikuvan piirros on yksi niistä joista väitetään niiden esittävän Jane Austenia itseään. Kuvia on muitakin, osa parempiakin eikä yhdenkään suhteen voida tehdä muuta kuin arvailla.

Ja Ranskalaisen Luutnantin Nainen<3 Austenin ajoista sata vuotta eteenpäin, keskelle viktoriaanisen ajan ahdasmielisyyttä. Tosin kylläkin 1900-luvulla kirjoitettuna. Mutta yksi sodanjälkeisen Englannin tärkeimpiä kaunokirjallisia teoksia yhtäkaikki.
En ole lukenut tätä arviolta 20 vuoteen, joten odotan suuresti nauttien.

Englantilaiseksi klassikoksi minä luen tämänkin. Onhan suomalaisen kouluratsastuksen grand old lady Kyra Kyrklund asunut Englannissa jo 90-luvulta asti.
Kyran Aakkoset on yksi tärkeimmistä suomalaisista hevoskirjoista ikinä ja ensimmäinen, jossa korostettiin keveyden vaatimusta. Tämä kirja myy loppuun aina kun siitä uusi painos otetaan eikä siinä ole vieläkään mitään ajastaan jäänyttä, vaikka julkaisusta on pitkä aika. Tällaista "ammattikirjallisuutta" ei usein kirppareilta löydä, mutta aina pitää olla toiveikas. Eihän koskaan voi tietää ennalta mitä sieltä löytyy.

No muutama mangakin. Mutta vain muutama. Kiroan päivää jolloin päätin että on minulla tilaa kerätä tahtomani piiiiiitkät sarjat. Ei minulla oikeasti ole tilaa niille. Pitää tinkiä jostakin muusta. Kuten vaatteista. Ei niille niin paljon tilaa tarvita. Jos söisi vähemmän, saisi keittiön kaappeihinkin kirjoja...

Bonuslöytö. Olen heikkona suuriin ja värikkäisiin sormuksiin. Eteenkin sellaisiin jotka maksavat euron.

Sentään pari kesäpaitaa löytyi. Tämä on tosi hauska. Kirjailuiden seassa on timangejakin. Uskon ettei minulla ole aiemmin ollut mitään Brunein sulttaanikunnassa valmistettua vaatetta? Puuvilla on tosi vankkaa ja työ huoliteltua.
Olen huono hankkimaan itselleni vaatteita ja niitä kuitenkin työssäni kuluu. Havahduin taannoin siihen, että suuri osa vaatteistani on joko rikki tai muuten lumpuiksi kulunutta ja että asialle on pakko tehdä jotakin. Pelkään kuitenkin ettei kahden paidan ostaminen vielä riitä asialle jotakin tekemiseksi. Joten kirppareilla luuhaaminen jatkuu.

perjantai 8. toukokuuta 2015

Hiiren korvalla

Kun tässä on ollut puhetta näistä vuodesta toiseen jatkuvista teemoista, niin tässä tulee taas yksi jokavuotinen puujalkavitsi.

Eli siis hiirenkorva Hiiren korvalla. Heko heko.

Meidät yllätti kevään ensimmäinen ukonilma! Hurja pilvimassa kovan jyrinän saattelemana purjehti lahden vastarantaa ohitsemme. Mutta pisaraakaan ei satanut meidän puolellamme Päijännettä.

Tuuli kyllä ankarasti ja laineet löivät yli laiturin. Suunnittelemani tunnelmakuvat veden äärellä jäivät nyt ottamatta.

Mutta ehtiihän nuo myöhemminkin. Tärkeintä oli ettemme saaneet sadetta niskaan eikä ukkosrintama yltänyt kotiin asti.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Yksinäinen Trooper

Toukokuun päivitykset tulevat näköjään järjestään 2 päivää myöhässä...
4.5. oli siis kansainvälisesti vietetty Star Wars-päivä. Päivä on harrastajien kesken valittu siksi, että kun jediritarit toivottavat toisilleen may force be with you, se tietty äännettynä kuulostaa kuin puhuisivat toukokuun neljännestä. Ehe ehe...
En ole mikään suurfani, mutta onhan kyseessä ilmiö joka kuuluu yleissivistykseen. En ylipäätään pidä sankareista. Nykymaailmassa yksilöä joka nousee kohtuutonta vihollista vastaan ei pidetä sankarina vaan terroristina. En myöskään hyväksy mitään eeppisiä taisteluita joissa sankari mättää vihollista pataan, räjähdykset rikkovat koteja ja kuolontähti kaikkine satoinetuhansine siviilityöntekijöineen räjähtää. En voi katsella mitään toimintaa ajattelematta niitä sivullisia uhreja joista actionpläjäys ei kerro mitään. Mutta olenkin tosi huono kuluttamaan viihdekulttuuria. Sitä ei ole useinkaan tehty ajattelevia ihmisiä varten.

Mutta tässä yksi suuren ratkaisutaistelun sivullinen kärsijä: Yksinäinen trooper haaksirikkoutuneena kauas johonkin.

"Ole kirottu Luke Skywalker! Olkaa kaikki kirottuja!"

"Siis.... Mihin oikein putosin? Kurjan näköinen planeetta."

"Olenko todella ainoa eloonjäänyt?"

"Se nyt ainakin näyttää varmalta että tällä romulla ei enää lennetä."

"Olisiko alus mahtanut kestää maahansyöksyn jos jokaista komponenttia ei olisi tilattu halvimman tarjouksen tehneeltä alihankkijalta?"

"No onneksi paikallinen asujaimisto vaikuttaa hyvänsuovalta."

"Tätä voisi pitää jo melkeinpä mukavana."


Bonustarina: Tuo lause halvimmasta alihankkijasta on totta. 
Joskus jossain amerikkalaissa lehdessä haastateltiin astronauttia jolla oli takanaan useampi avaruuslento. Häneltä kysyttiin, mitä hän ajattelee laukaisuhetkellä? Hän kertoi miettivänsä että alus jossa hän istuu on koottu yli 8 miljoonasta pikkuosasta ja jokaisen osan on tuottanut se alihankkija, joka on tehnyt halvimman tarjouksen. Karua hommaa mutta sellainen maailmamme on.

Trooper joka esiintyy kuvissa on kirpparilöytö jo parin vuoden takaa ja vain odottanut pääsyä kuvattavaksi.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Vapun päivän Alisa

Luulen, että minulla on tämä sama aihe vuodesta toiseen. Vitsin selityksenä että Alisa on tuotenimeltään Alisa Day of May.

Silloin kuuluu kuvata Alisaa stock-kamppeissaan. Vaikka keli on usein vapunpäivänä mitä onkaan.

Oli kelillä hetkensä. Kuvasta voisi kuvitella että olisi ollut myös lämmintä, mutta sitä ei kyllä ollut. Mutta väliäkö tuolla. Viime päivien sateen jälkeen vihertää!

Akileijan alkuja<3
(Ja muutama pisara. Mutta vain muutama, ja voin lopettaa koska haluan...)

Ehkä se kevät kuitenkin on tulossa vaikka on kylmää ja harmaata.