Minkälaisista nukeista pidät?
Kaikenlaisista. Minulla on itämaisten keräilynukkejen eli hartsisten, Pullippien, Blythejen ja Azoneiden lisäksi muotinukkeja, antiikkinukkejen reproduktioita, tekstiilinukkeja ja ties mitä muita. Minulla on paha keräilytaipumus ja yleensä tahdon hankkia asian josta tykkään, jos sellaiseen törmään ja se on taloudellisesti mahdollista.
Jos mietitään sitten sitä, mikä minua miellyttää niin siihen onkin vaikeampi vastata. Tykkään yleensä persoonallisista nukeista joissa on jotakin jännää. Mieluummin vaikka vähän särmikästä kuin yksinomaan sööttiä. Tosin maku vaihtelee. Kun on aikansa katsellut yhdenlaista, alkaa tehdä mieli ihan päinvastaista. Olen viime ajat huomannut haaveilevani pastelliperuukkisesta prinsessasta.
Naishahmot miellyttävät minua eniten ja koen ne nukkeina yleensä monipuolisemmiksi, mutta yritän päästä tästä eroon. Matkalla kotiin on yksi poikanukke ja must have-ostoslistalla 2/3 on poikia.
Lapsihahmot ovat vaikeita minulle myöskin, eikä niitä kovin montaa minulla olekaan, mutta olen huomannut että nykyään voin ohittaa nuken iän ilman sen isompia vaikeuksia joten ehkä jatkossa tänne tulee lisääkin nuorilta vaikuttavia nukkeja.
Jos sinun pitäisi vaihtaa silmiesi väriä, minkä värisiksi ne vaihtaisit?
Silmäni ovat tavanomaisen ruskeat ja olen aina haaveillut keltaisemmista silmistä. Joillakin maksanruskeata värigeeniä kantavilla koirilla on pistävän keltaiset silmät jotka ovat hypnoottiset. Sellaiset olisivat ihmisellä mukavasti silmäänpistävät jos sanaleikki sallitaan.
Mikä on seuraava nukkesi ja milloin sen ottaisit?
Olen maksanut Isul Hednarin, joka tulee harrastustaan lopettelevalta käyttäjältä Suomesta. Pakettia tässä odotellaan.
Hednar kuuluu samaan sarjaan Arashin ja Zuoran kanssa, eli kauniita nukkeja joilla on täysin järkeä vailla oleva vaatetus. Pöllönoksennukseksi taisin sitä nimittää Pullip Suomen uusissa julkaisuissa aikoinaan ja olen yhä samaa mieltä.
Myynnissä on eräs tietty Dollfie Dreamin pää jota pohdiskelen, mutta en ole vielä ottanut myyjään yhteyttä. Toivon että pää olisi yhä myynnissä kun seuraava tilipäiväni koittaa.
Lempi taruolento?
Vaikea kysymys. Olen skeptikko ja löydän nillittämistä kaikista taruolennoista. Useimpiin liitetyt stereotypiat useammin ärsyttävät kuin inspiroivat minua.
Torahampaat miellyttävät. Eli vampyyrit ja ihmissudet. Minulla oli ennen superpitkät kulmahampaat ja jouduin hiotuttamaan ne lyhyemmiksi jotta en saisi jatkuvasti haavoja kieleeni. Pystyn samaistumaan näihin.
Elän 6 koiran seassa joten välillä tuntuu, että matka eteenkin ihmissuteen ei ole enää kovin pitkä....
Yksisarvisissa on jotakin kivaa. Kun muutimme tähän, oli tallin seinään takertuneena hohtava, lumivalkoinen jouhi jota ajattelin aina sen nähdessäni yksisarvisen jouheksi. Nykyään minulla on kuitenkin kaksikin valkojouhista hevosta eikä värittömän karvan näkeminen enää herätä yhtä liikuttuneita fiiliksiä.
Keijut ovat nekin kivoja. Eteenkin sellaiset vähän stereotyyppisistä pitkäsääribimboista poikkeavat. Samoin banshee joka kirkuu seuraavaksi kuolevien lähellä kuuluu suosikkihahmoihini. Raasu...
Mistä saat inspiraation kuviisi?
Minkä inspiraation? Sitä yhä odotellessa. Suurin osa kuvistani syntyy ilman suurempaa ennakkosuunnittelua. Asia kyllä saisi olla toisin.
Usein joku tietty kohta tai valo herättää halun kuvata ja mukaan tulee juuri se nukke joka siinä tilanteessa on eniten kotonaan. Joskus tulee tosin valittua se nukke joka on helpoiten käsillä tai jolla on keliin parhaiten soveltuva vaatetus.
Miten kuvailisit itseäsi neljällä sanalla?
Avoin, skeptinen, innostuva ja haaveiluun uppoava. Olen itse itseni ankarin kriitikko. Saisin paljon enemmän aikaan jos olisin luottavaisempi ja tehokkaampi.
Mikä sai sinut aloittamaan nukke/figuuri/lelu/*liitä harrastuksesi tähän* harrastuksen?
(Olen tainnut vastata tähän ennenkin, mutta väliäkö sillä...)
Olin opiskellut 3 vuotta nukkemuotoilua, lopettanut suuren ahdistuksen vallassa ja olin rahattomana ja työttömänä kotona pitkästymässä. Etsin harrastusta jota voisi tehdä hevosten- ja talonpidon lomassa, joka olisi sosiaalinen ja luova. Nuket olivat juuri sitä mitä kaipasin.
Figuurikeräily alkoi salavihkaa samalla kun aloin lukea mangaa ja katsoa animea. Kyllästyin kun en tajunnut mitään hahmoista ja viittauksista joita nukkepiireissä kohtasi ja aloin lukea Anime-lehteä yleissivistyksen vuoksi. No, siitähän se lähti. Kivoja ja kauniita hahmoja riittää. Yritän tosin pitää tämän jotenkin kohtuukäytössä.
Minulla oli tosin aika hieno figuurikokoelma lähinnä Disney-figuureista 80-luvulla. Sääli ettei siitä ole kovin paljon jäljellä. Mutta aina silloin tällöin jostakin mökiltä putkahtaa esiin joku tuttava menneisyydestä minua ilahduttamaan.
Kaduttaako sinua koskaan että aloit harrastamaan sitä ja oletko ikinä miettinyt lopettamista? Miksi/miksi et?
En ole katunut hetkeäkään. Pikeminkin harmittaa etten löytänyt nukkeja jo paljon aiemmin.
Jos sinun pitäisi valita vain yksi "laji" nukkeja/figuja/leluja/*lisää keräämäsi asia tähän* joita kerätä, minkä valitsisit ja miksi?
Tiukka paikka. My Little Ponyjä olen harrastanut jo vuodesta 1983 enkä voisi luopua niistä. Mutta nukeissa viehättää juuri monipuolisuus ja muunneltavuus. Tulisi raskas valinta ponien ja esim. Blythejen välillä.
Jos voisit luoda minkälaisen pelin tahansa, millaisen pelin tekisit?
Aikaa kestävän lautapelin joka sopisi monen ikäiselle ja kestäisi pitkääkin käyttöä. Idolejani ovat Scrabble ja Trivial Pursuit.
Kerro hiukan yhdestä fiktiivisestä lempihahmostasi ja miksi pidät siitä niin paljon?
My Little Pony. Nimestä, sukupuolesta ja ikäkaudesta ei niin väliksi.
Ponit elävät sateenkaarimaailmassaan juuri sitä elämää jota minä tahtoisin elää. Ei stressiä, ei virkamieskoneistoa eikä mitään sen ihmeempiä kriisejä.
Pidän ponien hahmosuunnittelusta, ylipäätään koko ideasta ja siitä, miten onnistuneesti brändiä on siirretty vuosikymmeneltä toiselle.
Piirrätkö? Jos kyllä, niin mitä tykkäät piirtää kaikkein eniten? Jos et niin milloin lopetit ja miksi?
Piirsin joskus paljonkin. Sitten tuli netti eikä enää ollut vapaata aikaa istua tekemässä vain jotakin. Sn jälkeen tuli nivelrikko ja tuntuu, että käytän nykyään jokun toisen käsiä. En osaa enää.
MUTTA Ostin juuri rautakaupasta laadukkaan mustan tussin ja vakaa aikomus on yrittää tehdäkin sillä jotakin.
Sitten, omat lisäkysymykseni joihin toivoisin haasteeseen osallistujien vastaavan:
-Mikä olisi unelmatilanne ja tausta ottaa nukke/figuurikuvia? Missä tahtoisit kuvata?
- Rajoitatko kokoemiesi paisumista millään tavoin?
-Miten säilytät nukkesi/figuurisi/aarteesi? Onko systeemi hyvä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti