keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Batgirl kotiseutumatkailee osa I

Batgirl esittelee tässä postauksessa yhden kotiseutuni vähäisistä katsomisen arvoisista paikoista. seuraa aikamoinen satsi kuvia aiheesta BATGIRL MUURAMENJOELLA.

Lähdetään perusfaktasta. Muurame on pieni paikkakunta Jyväskylän alapuolella. Se on muodostunut kohtaan missä Iso Muuratjärvi laskee vielä suurempaan Päijänteeseen. Välissä on lohistaan ja muista jaloista kaloistaan kuuluisa Muuramenjoki.
Joki alkaa Muuratjärvestä kohdassa, joka on helppo nähdä valtatieltä ohi ajaessa.
Joki laskee muuramentien ali ja kauppojen ohi aika jyrkkänä ja tässä on joen ensimmäinen, levein koski. Kuva ei anna sille oikeutta ensinkään.


Ensimmäisten koskien jälkeen seuraa rehevä suvanto. Tämä on kalastajien suosiossa ja usein koko joen mitalta näkee haaroväliään myöten joessa seisovia perhon heittelijöitä. Keväällä, kun kuore nousee jokeen puoli kylää lippoo kuoretta tästä kohtaa.
Kuvassa esiintyy myös joen yleisin asukas. Heinäsorsa. Näitä riittää ja ne rohkeat ryökäleet pesivät ihan polkujen vierillä ihmistä pelkäämättä. Jokivarsi on linturikasta seutua ja välillä siellä bongataan harvinaisuuksia.

Alkoiko väsyttää? Minä taisin mainita että nuo nilkantappajakengät eivät ole paras valinta tälle retkelle...
Muuramenjoen ympäri on rakennettu osittain pitkospuina tai siltoina kulkeva luontopolku jota pitkin koko joen pystyy kiertämään. Suosittelen lämpimästi ohiajaville. Reitti ei ole pitkä.

Yksi tuokiokuva lisää kun häikäistyin Bättiksen kauneudesta.

Tämä kuva osoittaa, että Muuramenjoen luontopolku sopii myös erämaakammoisille. Rakennus mikä näkyy taustalla on Muuramen kunnantalo. Villeistä maisemista huolimatta tässä ollaan ihan keskustassa.

Leveä ja vuolas jokialue jatkuu aina seuraavaan koskeen asti. Bätgirl supersankarina ei lainkaan pelännyt kiivetä veden yllä kasvavaan pajuun kuvattavaksi. Allekirjoittanut sen sijaan joutui tiukkaan paikkaan kun liejuinen penkka petti alta ja luisuin jokeen. Onneksi oli kumiset kengät jalassa. Sain vielä nukenkin ongittua takaisin vaikka tiukkaa teki.

Seuraava koski on lyhyempi mutta jyrkempi ja varsin näyttävä. sen yli kulkee kävelytie joten sitä pääsee katsomaan ihan läheltä. Toiselta puolen katsottuna saattaa kirkkaina päivinä nähdä isojen lohien paistattelevan kirkkaassa vedessä kasvot kohti koskea mutta paikoillaan pysyen.
Tässäkin ollaan ihan taajamassa. Noiden pusikoiden takana on Muuramen terveyskeskus.

Viimeisen kosken jälkeen joki muuttuu reheväksi. Se haarautuu pienemmiksi lahdekkeiksi joissa on hämyinen tunnelma ja suorastaan mangrovemainen kasvillisuus.

Lisää pelkkää poseerausta. Muttakun hän on niin nätti...

Joen alajuoksulla on muutama paikka missä ilma, vesi ja kasvillisuus liittyvät saumattomasti toisiinsa. Pienet kuvani eivät tee kokemukselle ensinkään oikeutta. Kasvillisuus syö kaupungin äänet ja on vain puhdas luonto.

Kaikki eivät ymmärrä nukkeilua. Tai sitten nämä soutelijat pitivät laholla laiturilla pyöräilykypärä päässä konttaavaa naisihmistä muuten vain omituisena.

Kohdassa missä joki liittyy Päijänteeseen on kiva riippusilta. tässä kuvassa Päijänne on selkämme takana ja seisomme kasvot kohti kylää.

Toivottavasti lyhyt ulkoilukierroksemme viihdytti ja sai jonkun innostumaan lenkkeilemään omissa lähimaastoissaan. Tai vaikkapa pysähtymään matkalla ysitietä pitkin Muuramessa. Ei täällä paljon muuta nähtävää ole mutta maisemat ovat kauniita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti