Valkoinen Noita, jatkosota

Siinä se nyt sitten on. Asia jota on odotettu enemmän kuin joulua ja pelätty enemmän kuin viisurileikkausta.

Valkoisen Noidan toinen osa ja jatkosodan ensimmäinen. Olipa todella vaikeata saada vaaleasta kansikuvasta siedettävää kuvaa eikä tämäkään hääppöinen ole.

Tätä odotin hartaasti ja pelolla. Koska kaikki tietävät Simo Häyhän sotimisten jääneen Talvisotaan ja päättyneen vakavaan haavoittumiseen, oli tiedossa etteivät tekijät enää seuraisi historiaa yhtä uskollisesti kuin ensimmäisessä osassa.
Pahimmillaan tämä olisi voinut olla katastrofi. Mutta onneksi taitavan tekijätiimin tyylitaju ei ole (kovin pahasti) pettänyt tälläkään kertaa. Manga ei ollut yhtä loistokas kuin ensimmäinen, mutta erittäin viihdyttävä silti eikä vähääkään sotahistorianörttejä loukkaava.

Vanha hahmokaarti on oikeastaan ennallaan ja historiallisia yksityiskohtia on otettu mukaan niin paljon kuin on mahtunut. Esimerkiksi Mannerheimin puheiden sitaatit ovat minun muistini mukaan ihan oikeasti Mannerheimin puheista, mutta tätä en voi vannoa. En sentään ole niin innokas sotahistorianystävä että kuuntelisin riemukseni vanhoja propagandapuheita.
Se tosiasia on oikein, että Juutilainen (joka raivostuttavasti on yhä kirjassa luutnantti vaikka oli jo talvisodassa kapteeni ja tässä vaiheessa komppanian päällikkö ja pataljoonan komentaja.) meni naimisiin vuonna -41, joskin Kotkassa eikä Helsingissä. Häät olivat ankean välirauhan aikaan iso seurapiiritapaus josta lehdistö otti kaiken irti.

Minun pitää ihan miettiä mitä kerron. Tässä ei juuri ole juonta jota spoilata, mutta mietin moneen kertaan mangaa lukiessani että se vaatii kohtuulliset pohjatiedot jotta kaikki jutut aukeavat. Oletan kuitenkin että ihan perustermit kuten kookoo(konekivääri) ja suikka (kapoinen neuvostosotilaiden päähine) ovat ihan yleisesti tunnettuja termejä joita ei tarvitse selitellä. Sillä niin tekijätkin tuntuvat uskovan.

Mutta nopea kertaus niille joille tämä hetki Suomen historiaa on hiuskarvan hämärämpi: Välirauha oli solmittu 13.3. 1940 Suomen kannalta viimeisenä mahdollisena hetkenä. Kollaa kesti, mutta kauaa pidempään se ei olisi kestänyt. Mannerheim tiesi tämän ja kiirehti rauhansopimusta painokkaasti. Suomi joutui luovuttamaan rauhansopimuksessa huiman suuret maa-alueet Neuvostoliitolle mikä herätti tyytymättömyyttä. Suomea ei kuitenkaan miehitetty ja aatteellisesti yhtenäisenä saatiin nopeasti käynnistettyä evakkojen asuttaminen ja jälleenrakennus.

Numeroina Talvisodassa menetettiin 26 000 kaatunutta ja haavoittuneita oli 43 000. Sotavankeja oli noin tuhat ja saman verran siviiliuhreja. Neuvostoliiton vastaavat tappiot olivat 127 000 kaatunutta, 190 000 haavoittunutta ja 5 000 sotavankia. Luvut saa oikeisiin mittasuhteisiin kun muistaa Talvisodan kestäneen vain 105 päivää eli muutaman kuukauden.

Välirauha oli Suomelle ja eteenkin päättäjille äärimmäisen painostavaa aikaa. Omaa päätäntävaltaa oli sangen vähän kun oltiin kirjaimellisesti puun ja kuoren välissä.

Vaihtoehdot olivat huono ja huonompi. Tiedettiin että Saksa ei tule kestämään, mutta tiedettiin myös mitä tapahtuisi jos miestappioistaan ja Suomen valtauksen epäonnistumisesta raivostunut Neuvostoliitto ahmaisisi Suomen samoin, kuin se oli tehnyt Balttian maille jo sodan alkupuolella.

25. kesäkuuta 1941 se sitten alkoi. Jatkosota.

Tämä pätkä on vuodelta 1942 mutta halusin mukaan ilmahälyytyssireenin sellaisia varten jotka sitä eivät ole kuulleet. Kai kaikki kaupunkilaiset tietävät mitä tehdä jos sireeni vouvvaa tuollatavoin ylösalas?

Kuvat filmillä ovat  SA-arkistosta

Jatkosota osoitti viimeistään, miten eilisen vihollinen voi olla huomisen liittolainen. Jos tarina jatkuu Lapin Sotaan asti, tullaan seuraavaksi huomaamaan miten nopeasti liittolaisesta muodostuu vihollinen.

Marsalkka Mannerheimin rooli Suomen sodissa oli todella juuri niin suuri kuin miksi manga sen osoittaa. Jatkosodan alkaessa Suomen presidenttinä oli Risto Ryti joka ei suinkaan ollut niin heikko ja varovainen kuin miksi lyhyt esintyminen mangassa hänet esittää. Mutta uskon että Rytin rooli kasvaa jatkosodan edetessä myös mangassa. Hän oli todella kylmähermoinen mies jonka rooli on vähän suotta jäänyt Mannerheimin roolin taakse.
Rytistä oli tullut hiukan yllättäen presidentti välirauhan aikana edellisen presidentin, Kyösti Kallion menehdyttyä äkillisesti Helsingin rautatieasemalle. Hän oli pankkiiri ja liikemies joka sodan loppumetreillä laittoi oman päänahkansa likoon tehdessään sopimuksen Saksan ulkoministeri Ribbentropin kanssa. Saksa sai tuolloin karvaasti kokea mitä tapahtuu kun lähtee tekemään pankkiketkujen kanssa sopimuksia. Suomen eduskunta ei Ryti-Ribbentrop-sopimusta koskaan hyväksynyt ja se siis lakkasi olemasta olemassa kun Ryti erosi oma-aloitteisesti presidentin virastaan. Tämä siis pienenä spoilauksena siitä, mitä jatkossa (toivottavasti!) myös mangassa tapahtuu. Ryti oli kova jätkä!

(Suurena haaveena on saada mangan loppuun myös kohtaus, jossa valvontakomission edustajat tulevat pidättämään Rytin Yrjönkadun uimahallista. Hänen kerrotaan kysyneen saako hän pukea vaatteet ylleen vai lähteekö hän näin? Yrjönkadun vain herroille tarkoitetussa uimahallissahan ei käytetä mitään uima-asuja. Tarina on kaiketi pelkkä legenda tämäkin, mutta se kertoo paljon Rytin kylmähermoisuudesta. Hän sai tarinan mukaan pukea päälleen...)

Tämä minua mangassa vähän häiritsee. Siviiliväestöön kohdistuneet partisaani-iskut joissa ryöstettiin naisia ja lapsia vihollisen puolelle kuuluvat japanilaiseen, eivät niinkään länsimaiseen sodankäyntiin. Joo, kyllähän partisaaneja rajalinjoilla liikkui, mutta iskut siviiliväestöön olivat huomattavasti vaatimattomampia kuin mitä mangassa kerrotaan.

Minua huvittaa kovasti että tekijöille ei ole sattunut pienintäkään virhettä aseiden tai sotilasarvomerkkien suhteen, mutta naisten pukeutumiseen ei ole sitten kiinnitetty hiukkaakaan huomiota. Siis että se olisi edes auttavasti ajanmukaista. Vähän noloa mutta ei erityisemmin häiritsevää.

Mangassa esiintyy pari uutta hahmoa, vihollisia molemmat. Sulo Kolkka on myyttinen sotahahmo joka lienee keksitty, mutta jonka olemassaolosta silti välillä väitellään. Mitä luultavimmin hän kuitenkin on pelkkä propagandakoneiston luoma mielikuvitusolento.
Laika-rotuisen koiran kanssa liikkuva naistaistelija Okhlopkov lienee yhdistelmä Fjodor Okhlopkovia ja Ludmila Pavlitsjenkoa jotka olivat hyvin kuuluisia puna-armeijan tarkka-ampujia.

Joulupukki toi puolisolle tämän kirjan jota lueskelin joulun pyhinä mukavaksi pohjustukseksi Valkoiselle Noidalle. Suosittelen tätä tietoteosta kaikille sotahistoriasta yhtään kiinnostuneille. Siinä on paljon ihan uutta kuvamateriaalia ja hurjasti yksityiskohtia.
Minun piti ottaa tähän ykkös- ja kakkososien väliin uudelleenluettaviksi sekä Simo Häyhän että Aarne Juutilaisen elämänkerrat, mutta jätin sitten tietoisesti väliin. Ajattelin että ihan kaikkien yksityiskohtien muistaminen olisi haitannut mangan lukukokemusta. Enkä halunnut sitä. Viihdyin mangan molempien osien parissa erinomaisesti ja odotan kolmososaa kovasti. Minun tarpeisiini tekijät ovat olleet kyllin realistisia ja tarkkoja.

Tässä teille bonuskuva Jatkosodasta. Kuva on napattu ylläolevasta kirjasta, alkuperäinen on SA-arkistoissa. Kuvassa on Somerin saarella käydyn taiselun muistomerkki. Venäläisen rikkiammutun kypärän alla olevassa laatassa on teksti: Tässä lepää 128 Someriin yrittänyttä punasotilasta.
Tosiasiassa ristin alle on haudattu vain yksi sotilas, hyökkäysosastoa johtanut venäläinen majuri.

Tässä Valkoisen Noidan osassa oli myös se lähdeluettelo, jota arvuuttelin viime postauksessani. Se oli riemastuttava. Tekijätiimi on käyttänyt lähdeaineistona Petri Sarjasen Simo Häyhästä kirjoittamaa elämänkertaa Valkoinen Kuolema, mutta sen lisäksi on mainittu kaksi suomentamatonta teosta: Nobuo Saikin Johdatus Suomen Armeijaan ja Hiroshi Umemoton Verinen Kesä joka nimestä päätellen on proosaa eikä tietoteos.
Mutta sokerina pohjalla lähdeteoksena on käytetty Rukajärven Tie-elokuvaa joka perustuu Antti Tuurin kirjaan ja jonka on ohjannut Olli Saari. :D

Mutta tarkemmin ajateltuna, moniko meistäkin kokee jonkun Seitsemän Samuraita tietoteokseksi sen ajan ihmisistä, aseista ja aatekuvista?