Taivas allani

Ruska on tänäkin syksynä kauhean laimea ja vaisu. Lähdimme Nonon ja kuvausassistentin kanssa metsään ruskakuvia ottamaan mutta saalis jäi vaisuksi.

Päivä oli kyllä muutoin oikein kaunis.

Mutta kuten taustasta voidaan huomata, mitään ruskan sävyjä ei juuri ollut tarjolla. Lehdet vain ruskistuvat ja putoavat.

Jostakin syystä Nono vaikutti olevan kovin alakuloinen koko kuvaussession ajan?

Olimme hiukan liian myöhään liikkeellä. Vain metsän reunaan paistoi enää aurinko.

Kuvausassistenttini Tirppu. Molemmat saimme osamme hirvikärpäsistä. Ei rohkaissut lähtemään syvemmälle metsään kuvauspaikkaa etsimään.

Siispä kuvia ei kovin montaa kertynyt. Raskas huokaus. Minä muistan hyvin ajan jolloin ei tarvinnut nurmikolla pelätä punkkeja eikä metsässä käyttää kaikkea aikaa hirvikärpästen pyydystelyyn.

Jossakin sentään oli jotakin sävyjä. Tämä kuva Hednarista on otettu ihan eri kerralla mutta menköön nyt samaan syssyyn kun saattaa jäädä syksyn ainoaksi ruskakuvaksi.

Yksi bonuskuva kuvausassistentista vielä loppuun.